”Jos tuijottaa vain megatrendejä, alkamaisillaan olevat muutokset saattavat jäädä huomaamatta”, varoittaa SITRA verkkosivullaan.

Koulutusmaailmaan sovellettuna tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että alakohtaisessa koulutussuunnittelussa tulisi megatrendeihin tuijottamisen lisäksi ainakin pyrkiä hyödyntämään koulutusalan tulevaisuutta ennakoivaa tutkimusta. Viime vuosina – ja erityisesti tiedonhankintamahdollisuuksien monimuotoistumisen myötä – yhteiskunnassa aika ajoin ilmenevien heikkojen signaalien havaitseminen on todennäköisesti helpottunut.

Heikot signaalit kertovat orastavista ja uusista ilmiöistä, joista voi tulla tulevaisuudessa merkittäviä trendejä ja jotka parhaimmillaan voivat johtaa tulevaisuutta ennakoivaan koulutukseen – ja lopulta osaamiseen. Niiden onnistunut tulkinta on useasti johtanut menestystarinoihin. Yrittäjälle tämä on saattanut merkitä uutta menestystuotetta tai -palvelua, markkinaa tai vaikka toimintamallia. Koulutussuunnittelussa on parhaimmillaan kyetty ennakoimaan tulevaisuutta ja pienennetty niin sanottua kohtaanto-ongelmaa, joka on useissa Euroopan maissa näkynyt koulutuksen ja työmarkkinoiden vastaamattomuutena sekä rakenteellisena työttömyytenä. Signaalin tulkinta on onnistunutta, jos se avaa uusia ajatuksia ja jos ajatuksia pystytään hyödyntämään uusien mahdollisuuksien tunnistamisessa tai tulevaisuuden konkretisoinnissa.

Heikkojen signaalien ominaispiirteitä ovat muun muassa niiden uutuus, yllättävyys, haastavuus ja merkittävyys. Heikot signaalit kuvaavat myös jotain sellaista, joka ei toistaiseksi ole merkittävää, mutta vaatii jonkin verran aikaa kypsyäkseen. Heikkojen signaalien tulkitseminen tuottaa usein vaihtoehtoisia tulevaisuusmalleja ja avartaa ajattelua. Vaihtoehtojen pohdinta pienentää yllättävien tilanteiden mahdollisuutta, auttaa löytämään hyviä vaihtoehtoja ja helpottaa tulevaisuuden suunnittelua.
Heikko signaali voi olla asia tai ilmiö sinänsä. Se voi löytyä esimerkiksi uutisista, kuvista tai tarinoista. Systemaattinen heikkojen signaalien kartoitus voi sisältää muun muassa mediaseurantaa tai yhteiskunnallisten tapahtumien seurantaa. Tiedotusvälineet, sosiaalinen media, uusin tutkimustieto, tieteelliset kongressit, tutkimustulosten ja -havaintojen reuna-alueet, merkittävien mielipidevaikuttajien toiminta ja erityisten tulevaisuustutkijoiden tulokset tai aluevaltaukset saattavat paljastaa heikkoja signaaleja.

Liikunta-alan heikot signaalit

Heikkojen signaalien löytyminen ja havaitseminen on vaatinut usein joko konkreettia tai symbolista kulttuurien kohtaamisia. Merkittäviä keksintöjä on usein saatu aikaan juuri erilaisten kulttuurien risteyspisteissä tai eri alojen asiantuntijoiden kohdatessa toisiaan. Lisäedellytyksenä (tai jopa vaatimuksena) hyödyllisten havaintojen tekemiselle ovat usein olleet käytettävissä oleva aika tai ylipäätään mahdollisuus.

Syyskuussa 2019 tällainen mahdollisuus tarjottiin Sport Management -alan asiantuntijoille ja tutkijoille, kun Learning Cafen muotoon puettu liikunta-alan heikkojen signaalien kerääminen toteutettiin EASM:n kongressin (European Association for Sport Management) yhteydessä. Virikkeenä heikkojen signaalien kartoitukselle oli liikunta-alan tulevaisuuden osaamistarvetutkimus.

Liikuntakulttuurin tulevaisuuteen yleisesti ja alan koulutukseen erityisesti merkittävästi mahdollisesti vaikuttavia heikkoja signaaleja olivat mm. geenimanipulaatio, valeuutisointi ja sen vaikutukset tiedon luotettavuuteen ja informaatiolukutaitoon yleensä, vesi- ja energiakriisit, monikulttuuriset työskentely-ympäristöt, kasvava yksinäisyys ja yhden henkilön taloudet, jatkuva erikoistuminen, vapaasti käytettävissä olevat koulutusaineistot, terveyden itsemonitorointi, sosiaalisen toiminnan väheneminen, prosessoidun ravinnon tuotanto, tunnistusteknologioiden kehittyminen, robotisaatio ja kritiikitön teknologiausko.

Sen, pystytäänkö näitä ajatuksia hyödyntämään uusien mahdollisuuksien tunnistamisessa tai tulevaisuuden konkretisoinnissa, näyttää tulevaisuus.

Lisää heikoista signaaleista