Esineiden internet eli Internet of Things (IoT) on tällä hetkellä näkyvästi esillä. Joka päivä saamme lukea uutisia yrityksistä, jotka lanseeraavat IoT-palveluita tai -laitteita ja etsivät niiden avulla uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai asiakkaita. Nyt tällaisen toiminnan vaatima infrastruktuuri on asennettuna, kun 4G toimii kaikkialla ja 5G lähestyy laajaa käyttöönottoa.
Esimerkiksi talotekniikassa on jo arkipäivää säätää yhdestä valvomosta kymmenien kohteiden lämpötilaa ja ilmanvaihtoa. Lisäksi kiinteistössä kerätään pilvipalveluun tietoa antureista, jotka ovat huollon kannalta vaikeissa kohteissa tai kaukana dataa analysoivasta tahosta. Tällöin huoltomies voi jättää katonrajassa olevan anturin rauhaan, ja kiinteistön olosuhteita tarkkaileva valvomo voi sijaita jopa toisella puolella kaupunkia.
Mutta vaatiko IoT-osaamisen kehittäminen sitten valtavat resurssit ja pitkälle erikoistuneen TKI-osaston? Ei suinkaan. Pohjimmiltaan IoT on erittäin yksinkertaista ja sitä voi soveltaa rajattomasti kaikilla aloilla. Siksi IoT:n opettaminen sopii oivallisesti ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja se tukee hienosti myös innovaatio-opettamista.
Etäohjattava makeislajittelija ja muita keksintöjä
Mutta vaatiko IoT-osaamisen kehittäminen sitten valtavat resurssit ja pitkälle erikoistuneen TKI-osaston? Ei suinkaan. Pohjimmiltaan IoT on erittäin yksinkertaista ja sitä voi soveltaa rajattomasti kaikilla aloilla. Siksi IoT:n opettaminen sopii oivallisesti ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja se tukee hienosti myös innovaatio-opettamista.
Kurssin teoriataustana käytettiin IoT Rapid-Proto Labsiin osallistuvan italialaisen Trenton yliopiston professori Davide Brunellin perusteellista, maisteriopiskelijoille tarkoitettua materiaalia. IoT:n historia, peruskäsitteet, perusteknologiat ja erityisesti virranhallinta tulivat tutuiksi kurssilla. Tämä on tärkeää, sillä usein IoT-laitteet toimivat akkujen tai paristojen varassa, joten niiden toiminnan ymmärtäminen on oleellista onnistuneiden ratkaisujen luomiseksi.
Tällaisten laitteistojen ehdottomasti parhaita puolia on hinta. ESP32-piiri, jossa on sekä Bluetooth että WLAN maksaa noin kahdeksan euroa. Etäisyyden mittaukseen soveltuva ultraäänianturi maksaa 90 senttiä, eikä muidenkaan antureiden hinta ole muutamaa euroa suurempi. Niitä yhdistelemällä saadaan kuitenkin hyvin monipuolisia laitteita.
Kun teoria ja laitteet olivat hallussa, kurssilaiset alkoivat ideoida ja jatkojalostaa parhaimpia tuotoksia toimiviksi konsepteiksi innovaatiokurssilla oppimillaan menetelmillä. Tämän jälkeen opiskelijat jakaantuivat muutaman hengen ryhmiin ja alkoivat rakentaa laitteitaan kuten etäohjattavaa makeislajittelijaa ja sääasemaa. 3D + Robo Labs -kurssin päätteeksi tarkoituksena on saada aikaan muutama toimiva laite sekä paljon oppimista ja innostusta.
IoT-kurssilla opitaan teknologiaa ja työelämätaitoja
Yleisesti ottaen korkeakouluopetuksessa on suuri puute kursseista, joilla hyödynnetään opiskelijoiden omaa uteliaisuutta ja oppimisen halua. IoT ja perustason robotiikkakurssit täyttävät tätä tarvetta omalta osaltaan. Tällaiset projektit luovat pohjaa myös tietotekniikan ja muiden alan opiskelijoiden yhteistyölle.
Tämän päivän tietotekniikka kehittyy niin valtavaa vauhtia, ettei opiskelijoille kannata opettaa pelkästään eri tekniikoita. Sen sijaan heille kannattaa opettaa tutkivaa työotetta, uuden haltuunottoa ja oppimisvalmiuksia, joita ilman ei tänä päivänä pärjää työelämässä. Parhaiten se käy antamalla opiskelijoille riittävästi vapauksia tutkia ja oppia sen kautta. Esineiden internet on mainio kiinnostuksen herättäjä juuri siksi, että niin monet yritykset ottavat sitä parhaillaan käyttöön. Kun jo opiskeluaikana tutustuu siihen ja rakentelee itse jotain pientä, on paljon helpompaa saada töissä aikaan isojakin järjestelmiä.