Luovuus on usein kollektiivista tekemistä sekä vuorovaikutusta. Luovuus on myös uudistumisen motivaattori ja työn mielekkyyden tuottaja. Juuri tämän takia kaikenlainen luovuus ja luova tekeminen sopivat opiskelijatyöhön ja luokkahuoneeseen. Mutta miten voimme opettajina toimia luovuuden mahdollistajina?
Luovuus on tulevaisuuden osaamistarve
Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) työelämän ja koulutuksen asiantuntijat ovat ennakoineet tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita ja metataitoja. He toteavat, että varsinkin palvelualoilla tärkeinä työelämätaitoina säilyvät vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot. Metataidosta mainitaan innovaatio-osaaminen, ongelmanratkaisutaidot, luovuus sekä kokonaisuuksien hallinta. (Opetushallitus 2019.)
Myös World Economic Forum on nimennyt monimutkaisen ongelmanratkaisun, kriittisen ajattelun ja luovuuden tulevaisuuden työn kannalta keskeisiksi kyvyiksi (World Economic Forum 2023, 6).
Luovuutta siis tarvitaan tulevaisuudessa. Mutta miten luovuus näkyy ammattikorkeakoulussa, ja miten voimme toimia luovuuden, oivalluksien ja inspiraation mahdollistajana? Voisiko luovuus olla työkalu, jota käyttää ahkerasti?
Luova oppiminen ja oivaltaminen
Luovat menetelmät voivat lisätä opiskelumotivaatiota, edistää yhteisöllisyyttä ja jopa joskus auttaa oppimisvaikeuksissa. Luovan tekemisen ei tarvitse olla mitään suurta ja ihmeellistä. Usein riittää, että tehdään jotain uutta, eri tavalla ja eri ympäristössä. Seuraavaksi kerron esimerkkejä, joista voi lähteä liikkeelle.
Luovuuden ja inspiraation lähteinä voivat toimia kirjat, musiikki, taide ja kohtaamiset uudessa ympäristössä. Koska viimeksi kuuntelitte musiikkia oppitunnilla? Koska viimeksi sinä, opettaja, veit opiskelijat museoon, kahvilaan tai taidenäyttelyyn?
Luova ajattelu voi olla kollektiivista tekemistä ja vuorovaikutusta. Itse olen joskus tuonut luokkaan paperia ja vesivärejä. Tehtävä on aloitettu maalaamalla ideoita. Perinteinen tussi ja fläppitaulukin toimivat hyvin, kuten myös palapelit, legot ja lautapelit. Sekin on luovuutta, että ryhmä keskenään keskustelee siitä, mikä ruokkii kenenkin luovuutta ryhmätehtävää tehtäessä.
Perinteinen ongelmaperusteinen oppiminen (Problem Based Learning, PBL) on hyväksi todettu luova ja innostava menetelmä. Menetelmää voi soveltaa monella eri tapaa.
Itse käytän PBL-menetelmää esimerkiksi Hotel Management -kurssilla. Kyseisellä kurssilla opiskelijat muodostavat pienryhmiä, hotellien johtoryhmiä, jossa kaikilla on oma ammatillinen roolinsa. Johtoryhmä saa käsiteltäväkseen ajankohtaisten ja tärkeän tehtävän liittyen hotellin strategiseen johtamiseen. Opiskelijat etsivät yhdessä tietoa, painiskelevat ongelmanratkaisun kanssa ja pohtivat uusia luovia tapoja selvitä johtoryhmän haasteesta.
Erilaiset työkalut voivat ruokkia luovuutta
Teknologia, digitaalisuus ja monet virtuaaliset oppimisympäristöt tukevat luovaa luokkatyöskentelyä. On mahdollista osallistua erilaisiin keskusteluihin verkossa, kokeilla tekoälyä tai pelata erilaisia pelejä yksin tai muiden kanssa. Digitalisuus edesauttaa luovaa ja rohkeaa kokeilua.
Luovalle tekemiselle pitää varata aikaa. Googlen jo klassiseksi tulleessa esimerkissä työntekijät saavat käyttää kaksikymmentä prosenttia työajastaan luovaan tekemiseen (Rahkamo 2022). Mitä jos kokeilisit jollakin kurssilla varata kaksikymmentä prosenttia ajasta luovuudelle?
Googlen 80/20-mallissa ratkaisevaa ei ole käytettävä tuntimäärä, vaan malli on ennen kaikkea vahva viesti siitä, että luovuus ja innovointi on sallittua ja toivottua. Minulla on yksinkertainen esimerkki: joka syksy meillä on ollut iso yhdeksän opintopisteen opintojakso, joka kestää yli kahden periodin. Kerran viikossa oppitunti on alkanut sillä, että yksi pienryhmä vastaa luokan aktivoinnista. Luokassa on järjestetty tietovisaa ja aamujumppaa, pelattu Kahoot-peliä, kuunneltu musiikkia, ja tehty mielikuvamatka paratiisisaarelle. Opiskelijat ovat saaneet olla innovatiivisia ja luovia, ja tekeminen on vahvistanut jaksamista sekä yhteisöllisyyttä.
Luovuus on ennen kaikkea uteliasuutta ja rohkeutta ajatella laajemmin ja isommin. Ohjaajana sinun tehtäväsi on varmistaa, että ilmapiiri on avoin, ja että luokassa on tilaa rohkeudelle, uteliaisuudelle sekä luovuudelle.
Lähteet
Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Opetushallituksen raportit ja selvitykset 2019:3. Opetushallitus. Helsinki.
Rahkamo, S. 4.1.2022. Luovuuden johtaminen ja johtamisen luovuus – mitä työelämäluovuudesta pitäisi ymmärtää? Johdon Agendalla.
World Economic Forum 2023. The Future of Jobs Report 2023. Insight Report. World Economic Forum. Geneva.