Koulutuksen ja työelämän muutos vaatii uraohjauksellisten taitojen ja menetelmien päivittämistä. Yhteiskunnassamme on pikkuhiljaa ymmärretty, että 16-vuotiaana tehty urapäätös ei kaikilla ole pysyvä. Joillakin se voi muuttua jo valintatilanteesta tupakkapaikalle kävellessä. Toisilla urapohdinnat lähtevät uusiksi perheellistymisen, työelämän murrostilanteiden tai elämänarvojen muuttumisen myötä.

Uraohjauksen moninaisuus

Uraohjauksella vastataan monenlaisissa ympäristöissä tapahtuvan elinikäisen oppimisen haasteisiin. Uuden oppimisen, ohjaustutkimuksen sekä ohjauskäytänteiden äärellä pysähtyminen on parhaimmillaan inspiroiva ja innostava kokemus. Se jättää nälän päivittää omaa ohjauksellista tietotaitoa muuttuvissa yhteiskunnallisissa tilanteissa.

Uraohjauksen erikoistumisopintoihin tullaan monenlaisella taustakoulutuksilla ja monenlaisilla tavoitteilla. Uraohjauksen kouluttajana on hieno huomata, miten organisaatiot voivat panostaa yksilön henkilökohtaisen kehittämisen kautta organisaation ohjauspalveluiden vahvistamiseen. Uraohjauksen ammattilaisten oma ammatillinen kasvu siirtyy parhaassa tapauksessa organisaation toiminnan kehitykseen ja ohjausosaamisen vahvistamiseen.

Kehittämistehtävät osana uraohjauksen opintoja

Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksessa toteutetaan kehittämistehtävä, jonka aiheen ja sisällön osallistujat saavat itse valita. Moni opiskelija kohdistaa kehittämistehtävänsä oman organisaationsa uraohjauspalveluiden kehittämiseen.

Kehittämistehtävä organisaatiotasolla voi olla uraohjaukseen liittyvien toimintojen ja prosessien selkeyttämistä ja käynnistämistä. Kehittämistehtävä voi olla organisaation ohjaussuunnitelman kokonaisvaltaista päivittämistä tai tiettyyn osa-alueeseen, kuten esimerkiksi ohjauspalveluissa työskentelevien henkilöiden tehtäväkuvien kirkastamista. Kehittämistehtävät voivat olla omaa ammatillisen kasvun vahvistamista ja tukemista esimerkiksi perehtymällä syvällisemmin ohjauksellisiin menetelmiin ja ohjausteorioihin.

Uraohjauksen erikoistumiskoulutukseen osallistuvilla on hyvin erilaiset kosketuspinnat ohjaukseen. Joku on voinut tehdä kymmeniä vuosia ohjauksellista työtä, joku toinen on tehnyt opettajana työtä ilman tiedostettua ohjauksellista ulottuvuutta ja kolmas on ollut hallinnossa näkemässä uraohjauksen suunnittelua ja toteutusta.

Kehittämistehtävien kautta uraohjaajat saavat mahdollisuuden henkilökohtaisten tarpeiden mukaan eriyttää omaa osaamismatkaansa uraohjauksen ammattilaiseksi. Opintojen aikana kasvava uraohjauksellinen osaaminen tuo merkitystä niin organisaatiossa työskentelevien hyvinvoinnin kannalta kuin uusien työntekijöiden onnistuneiden rekrytointien myötä.

Mitä opiskelijat saavat opinnoista?

Yhteisissä loppukeskusteluissa uraohjauksen erikoistumiskoulutuksiin osallistuneet opiskelijat ovat tuoneet yhtenä merkityksellisempänä asiana esille ystävien saamisen osana opintoja. Yhtenevien ammatillisten kiinnostusten kautta syntynyt ystävyys voi olla todella merkityksellistä.

Perinteisissä ohjauksen koulutuksissa omaa toimintatapaa, omia kokemuksia ja omaa elämää jaetaan osana ammatillista kasvua. Tällaiset ammatilliseen kasvuun liittyvät prosessit lujittavat niin tuntemusta itsestä kuin toisista opiskelijoista. Yhtenä kokonaisuutena opinnoissa on ammatillisen verkoston tiedostaminen ja laajentaminen.

”Aina voi oppia jotain uutta”, tiivisti yksi pitkän linjan ohjausalan ammattilainen uraohjauksen erikoistumiskoulutuksensa antia. Jos opintoihin suhtautuu avoimesti ja on valmis laittamaan itsensä likoon uuden oppimisen ääressä, on ohjauksen koulutuksen anti varmasti merkityksellistä.

Uraohjauksen erikoistumiskoulutus on hyvä paikka puntaroida omia tarpeita suhteessa ohjausosaamiseen. Yksi voi koulutuksen aikana huomata, että omassa elämäntilanteessa ja työtehtävissä erikoistumiskoulutuksessa saatu menetelmällinen, teoreettinen ja ohjauseettinen osaaminen on riittävää. Jollekin toiselle erikoistumiskoulutus jättää kipinän ohjausosaamisen syventämiseen, joka laittaa hakeutumaan ohjauksen jatkokoulutuksiin tai esimerkiksi ohjauksen tutkimuksen pariin.

Teorioista käytäntöön ja opiskelijan oman käyttöteorian hahmottaminen

Uraohjauksen ammattilaiset käyttävät ohjauksen arjessa erilaisia menetelmiä ja työskentelytapoja ohjaustilanteissa. Aina näiden käytettyjen menetelmien teoreettiset taustat eivät ole tiedostettuja.

Psykologian, sosiologian ja käyttäytymistieteellisten orientaatioiden kentältä on ammennettu uraohjauksen arkeen välineistöä. Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen aikana yhtenä tavoitteena on tulla tietoiseksi alan teoreettisten lähestymisten kokonaisuudesta. Käytössä olevien kyselyjen, mittaristojen tai ryhmäohjauksessa käytettyjen harjoitusten teoreettisia taustoja avataan tuleville uraohjauksen ammattilaisille. Osalle nämä teoreettiset katsaukset ovat silmiä avaavia innostuksen kohteita ja toiselle ne voivat olla enemmän työtä teettäviä lähestymisiä.

Oman toiminnan seuraaminen ja omien toimintatapojen tiedostaminen sekä sanoittaminen ovat osa uraohjauksen prosessia, jota perinteisessä ohjauksen koulutuksessa lähestytään esimerkiksi omien ohjaustilanteiden videointien avulla. Teoreettisen tarkastelun äärellä pysähdytään miettimään omia arjen ratkaisuja ja sitä, minkälaiset teoreettiset suuntaukset näkyvät tulevien uraohjaajien ammattilaisten arjessa.

Omaa toimintaa ja arjen ohjauksellisia valintoja seuraamalla autetaan opiskelijaa jäsentämään omaa käyttöteoriaa. Koulutuksen aikana luodut toimintatavat, verkostot ja elinikäisen ohjauksen jäsennykset auttavat opiskelijoita jäsentämään omaa toimintaansa yhteiskunnan muutosten keskellä.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Haaga-Helia