Haaga-Helian uuden strategian luonnoksessa on noussut esille hyvinvoiva yhteisö strategian mahdollistajana. Tämä on linjassa opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyön kanssa. Siinä tavoitteeksi ilmoitetaan ”maailman osaavin työvoima kilpailuetuna ja hyvinvoinnin rakentajana” (OKM).

Mitä tämä konkreettisesti voisi tarkoittaa? Millainen on hyvinvoiva yhteisö? Miten hyvinvointia ja hyvinvoivaa yhteisöä rakennetaan?

Hyvinvointi ja mielenterveys eivät ole vain häiriöitä ja ongelmia tai niiden puutetta vaan paljon moniulotteisempi ilmiö. WHO (2013) määrittelee mielenterveyden ”hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan”.

Opiskelukykymalli (Kunttu 2005) huomioi hyvin samankaltaiset näkökulmat opiskelukyvyn kannalta keskeisiksi. Opiskelukyky on yksilön omista voimavaroista ja opiskelutaidoista yhdessä opiskeluympäristön ja opetuksen kanssa muodostuva toiminnallinen kokonaisuus. Hyvä opiskelukyky auttaa opiskelijaa hyödyntämään omia voimavaroja ja vahvuuksia, selviytymään opintoihin kuuluvista haasteista sekä ottamaan osaa yhteisön toimintaan. Hyvinvointityö ei näin ollen voi keskittyä vain yksilöiden pahoinvointiin, esimerkiksi psyykkisesti oireilevien opiskelijoiden auttamiseen, vaan koko yhteisöön.

Opiskelukyvyn tukeminen on koko korkeakoulun haaste

Korkeakouluopintoja ja yhteisön toimintaa suunniteltaessa ohjenuorana tulisi käyttää opiskelukykymallia. Hyvinvointi- ja vastaanottotyön kautta tulee paljon ilmi, kuinka opiskelijoiden opintoihin liittyvät toiveet ja odotukset koskevat sitä, miten kurssit rakennetaan, miten opetetaan, miten annetaan palautetta ja miten arvioidaan sekä miten koulutusohjelma rakennetaan kokonaisuudessaan. Lisäksi opinnoissa olisi tärkeä huomioida näkemys esteettömyydestä myös psyykkisten oireiden näkökulmasta opinnoissa.

Yksilötasolla itsensä ja toisen hyvinvoinnista ja mielenterveydestä huolehtiminen on meidän jokaisen tehtävä. Sillä on merkitystä, miten puhumme toisillemme, kuinka osoitamme välittämistä ja miten vastavuoroisia olemme korkeakoulun sisällä tapahtuvissa kohtaamisissa. Kun yhteisössäsi huomaat jollakulla olevan hädän, voit omassa toimenkuvassasi auttaa tiettyyn rajaan saakka. Sen jälkeen vastuullasi on asian eteenpäin vieminen ammattiroolistasi riippuen seuraavalle taholle: esimiehelle, koulutusohjelmajohtajalle tai rehtorille. Henkilökunnan voidessa pahoin työterveyshuolto kytketään auttamisketjuun mukaan. Opiskelijoiden pahoinvoinnissa auttavat opiskeluterveydenhuolto ja Haaga-Helian hyvinvointipalveluiden toimijat.

Lähteet:

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Viitattu 5.12.2019 www-lähteestä: https://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030

Kunttu, K. 2015. Opiskelijakykymalli. YTHS. Viitattu 5.12.2019 www-lähteestä https://www.yths.fi/filebank/733-OPISKELUKYKYMALLI_.pdf

WHO. 2013. Mental health action plan 2013-2020. Viitattu 5.12.2019 www-lähteestä: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/89966/9789241506021_eng.pdf;jsessionid=F1151158BEC72B3611847667420EFC92?sequence=1