Käsite visio voidaan määritellä kuvaksi toivottavasta tulevaisuudesta, jota organisaatio tavoittelee, ei pelkästään kuvaksi siitä mitä organisaatio jo on. Vision on hyvä olla napakka työkalu kehittämiselle. (Nurmi ja Mahlamäki-Kultanen 2015). Näin teimme, kun päivitimme Haaga-Helian pedagogisen vision vuonna 2022, ja uudeksi visioksi hahmottui dynaaminen osaamisperustaisuus.

Tässä kirjoituksessa avaan käsitettä osaamisperustaisuus ja sitä, miten osaamisperustaisuus voidaan nähdä dynaamisella, kehittyvällä, muuttuvalla ja energisellä tavalla.

Osaamisperustaisuus

Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa otettiin 1990 luvun loppupuolella käyttöön näyttötutkintojärjestelmä, jonka ajatuksena oli eri tavoin saavutetun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen opintojen etenemisessä ja tutkinnon saavuttamisessa. Professori Pekka Ruohotie kehitti amerikkalaismaista ajatusta edelleen puhuen kompetenssiperustaisesta oppimisesta (Ruohotie 2007).

2000-luvun aikana osaamisperustaisuus tuli EU:n koulutuspoliittiseksi juonteeksi. Ammattikorkeakouluihin osaamisperustaisuus rantautui ensin Arenen suosituksena 2000-luvun alkupuolella. Vuodesta 2014 osasamisperustaisuus on ollut keskeinen pedagoginen ideologia myös ammattikorkeakoululaissa.

Lain mukaan opiskelija voi korkeakoulun päätöksellä lukea hyväkseen muualla suoritettuja opintoja, sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muulla tavoin hankitulla osaamisella (Ammattikorkeakoululaki 2014/ 932). Osaamisperustaisuuden tavoitteena on opintojen sujuvoittaminen, päällekkäisten opintojen vähentäminen, työelämän ja oppimisen lähentäminen sekä jatkuvan oppimisen tukeminen (Mikkola ja Haltia 2019).

Osaamisperustaisuuden kritiikki

Viime aikoina osaamisperustaisuutta on myös kritisoitu erityisesti korkeakouluopetukseen liittyen. Osaamisperustaisuuden on pelätty tuottavan kapea-alaista tietoa ja taitoa. Korkeakouluopinnot nähdään suorittamisena, jolloin opiskelija suorittaa opintokokonaisuuksia ilman, että opinnot muodostavat laajempaa oppimista ja osaamista kehittävää prosessia. Opetussuunnitelmien selkeät tavoitteet voivat rajata ulos ymmärrystä syventävät asiat. Äärimmilleen vietynä osaamisperustaisuus yhdessä voimakkaan valinnaisuuden kanssa voi johtaa ns. voileipäpöytäopetussuunnitelmaan, jolloin opiskelijat suorittavat opintoja pirstaleiselta valinnaistarjottimelta. (Linden, Annala, Mäkinen 2016).

Dynaaminen osaamisperustaisuus

Haaga-Helian pedagogisessa visiossa osaamisperustaisuus nähdään muuttuvana ja kehittyvänä. Mäkistä ja Annalaa (2010) mukaillen visiossa tarkastellaan osaamista tiedon ja taidon rakentamisena, kehittymisenä sekä soveltamisena työyhteisöjen toimintaan.

Haaga-Helian pedagogisen vision keskiössä on opiskelija, jonka potentiaali ja tavoitteet otetaan huomioon ohjauksellisessa pedagogiikassa. Vision tavoitteena on yhdistää oppiminen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKIO). Keskeisenä opiskelijan oppimistavoitteena on ongelmanratkaisu ja työelämän tutkiva kehittäminen. Tämän toteuttaminen edellyttää, että opetussuunnitelma mahdollistaa opiskelijoille tutkivan- ja kehittävän oppimisprosessin.

Opetussuunnitelma ei voi olla liian pieniin opintokokonaisuuksiin jaettu. Lisäksi opetushenkilöstön työsuunnitelmien tulee mahdollistaa opetuksen ja TKI-toiminnan yhdistämisen sekä yhteistyön työelämän kanssa. Opettajatiimit yhdessä opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa työskentelevät tutkien, oppien ja työelämää kehittäen.

Dynaaminen osaamisperustaisuus tähtää uuden tiedon ja käytännön toimintatapojen tuottamiseen. Onhan ammattikorkeakoulun yksi keskeinen tehtävä kehittää työelämää, ja Haaga-Helian pedagoginen visio omalta osaltaan tukee tuota tehtävää.

Kuva: Shutterstock