Kun asiantuntija haluaa kertoa omista tutkimustuloksistaan, hän voi valita monista erilaisista sisältötyypeistä ja viestinnän kanavista: blogiteksteistä, podcasteista, videoista, somesta jne. Aina valinnan tekeminen ei kuitenkaan ole helppoa. Yksi tavallisimmista meille viestinnän asiantuntijoille esitetyistä kysymyksistä onkin: ”Mistä tiedän, minkä kanavan valitsen asialleni?”

Monet ajattelevat, että paras ja yksinkertaisin ratkaisu on käyttää kaikkia käytössä olevia kanavia niin paljon kuin mahdollista, koska viestiä on hyvä ”laittaa joka tuutista”. Tämä ei kuitenkaan ole läheskään aina se tehokkain tapa resurssien tai vaikuttavuudenkaan näkökulmasta.

Yleispäteviä ohjeita kanavan valintaan voi toki antaa, mutta jotta sisältö saavuttaa tavoitteensa, on mentävä yksityiskohtiin. Ohjeistaaksemme asiantuntijoita oikean kanavan valinnassa meidän on tiedettävä vähintään tekstin tarkoitus, sisältö, tavoite ja kohderyhmä. Mieti siis kanavaa tai sisältöyyppiä valitessasi ainakin seuraavia asioita:

1) Kenet haluan viestilläni tavoittaa? Kuluttaako tavoittelemani yleisö esimerkiksi podcasteja vai onko todennäköisempää, että se voisi tarttua mieluummin esimerkiksi blogitekstiin?

2) Mikä on sisältöni tarkoitus? Haluanko saada aikaan keskustelua tai ehkä johdattaa kohderyhmät jonkin palveluni pariin?

3) Mikä olisi sellaista tietoa, mikä hyödyttäisi kohderyhmääni? Soveltuuko tämä tieto valitsemiini kanaviin?

4) Missä laajuudessa vastaanottaja kaipaa tietoa? Pitäisikö asia ilmaista tiiviisti vai kaipaako se laajempaa pohdintaa?

5) Millaiseen julkaisuun minulla on aikaa, rahaa ja osaamista? Tekstin tekeminen on asiantuntijalle todennäköisesti melko luontevaa; siihen on jo harjaannuttu. Kuitenkin esimerkiksi podcastin teossa pitää ottaa huomioon myös ääni ja videoiden tekemisessä visuaalisuus. Kaiken voi toki tehdä vaikka vain omalla puhelimella, mutta kuvastaako tällainen julkaisu sinua asiantuntijana? Tai palveleeko se juuri sinun kohderyhmääsi?

Näiden kysymysten lisäksi on syytä muistaa, että tiettyä kanavaa ei kannata valita vain siksi, että sitä on aina käytetty tai toisaalta siksi, että kaikki muut käyttävät sitä. Kumpikaan näistä ei takaa, että sisältösi tavoittaa toivomasi kohderyhmän.

Kannattaa ottaa huomioon myös se, että kanavat eivät sulje toisiaan pois. Ne voivat parhaimmillaan täydentää toisiaan. Esimerkiksi blogitekstin sisällön voi tuoda lähemmäs lukijaa lyhyillä Viiden vinkin -videoilla ja toisaalta laajentaa pohdintaa podcastilla. Olennaisinta on miettiä, minkälaisena sisällön tuottaa kuhunkin kanavaan. Blogitekstin sisältö ei välttämättä sovi sellaisenaan podcastiin tai videoon. Sisältöä soveltamalla kaikkia kanavia voidaan kuitenkin hyödyntää.

Esimerkkinä voi käyttää videota. Verrattuna blogitekstiin tai podcastiin se on melko raskas viestintäväline sekä tekijälle että vastaanottajalle. Sitä tehdessä pitää ottaa huomioon niin sisältö, ääni kuin visuaalisuuskin. Lisäksi videot vaativat yleensä myös tekstityksen. Toisaalta niissä on hyviäkin puolia: videolla voi visuaalisuuden takia olla enemmän huomioarvoa, hyviin videoihin sitoudutaan ja ne herättävät usein enemmän tunteita. Lisäksi video antaa asiantuntijalle kasvot. Videoiden tekemisessä on siis hyviä ja huonoja puolia, joten sen valitsemista ei pitäisi yksin ohjata sen ominaisuudet.