Monet asiantuntijat ovat harjaantuneita kirjoittamaan tieteellistä tekstiä, joka on suunnattu heidän oman tutkimusalansa asiantuntijoille. Näissä teksteissä aiheeseen syvennytään usein sellaisella tasolla, joka ei välttämättä aukea maallikolle. Kun tavoitteena on avata tieteen maailmaa myös maallikoille, puhutaan usein niin sanotusta suurelle yleisölle kirjoittamisesta.

Tätä ilmaisua käytämme usein itsekin, kun opastamme asiantuntijoita kirjoittamaan blogitekstejä tai muita kevyempiä tekstejä. Mutta mitä tämä suuri yleisö oikeastaan edes tarkoittaa? Kehen sillä viitataan?

Tätä kirjoitusta varten selailimme, mitä netissä sanotaan suuresta yleisöstä. Yllätykseksemme aiheesta ei löytynyt juurikaan kirjoituksia, lähinnä sanakirjamääritelmiä.

Muun muassa Kaskas-median mukaan suuri yleisö onkin yksi viestinnän myyteistä: ”Ei ole olemassa ryhmää ’suuri yleisö’. Jos yrität puhua kaikille, kukaan ei kuuntele.”

Tämä on aiheellinen huomio. Olemme huomanneet, että suuri yleisö -käsite hämmentää monia ja useaan otteeseen kuulleetkin kysymyksen: ”Eikö jokaiselle tekstille pitäisi määritellä tarkka kohderyhmä?” Kyllä, ehdottomasti.

Suurta yleisöä ei ole, on vain lukematon joukko erilaisia yleisöjä, erilaisia lukijoita. Asiantuntijan kirjoittamaa tekstiä voi lukea joku, joka ei ole koskaan kuullut asiasta mutta onnistuneen otsikon perusteella kiinnostuu siitä. Toisaalta lukija saattaa olla hyvinkin perehtynyt aiheeseen tai asian intohimoinen harrastaja, vaikkei hän sitä varsinaisesti leipätyökseen tekisikään. Tai ehkä lukija on joku, jolla on valta päättää vaikkapa tähän aiheeseen liittyvistä resursseista. Maallikoita yhtä kaikki – mutta lukijoina hyvin erilaisia.

Hyvä kirjoittaja miettii tarkoin, kenelle teksti on tarkoitettu ja mitä tästä valinnasta seuraa eli millaisia valintoja hän tekstissään tekee. Valinnat ulottuvat koko kirjoitusprosessiin: Mistä kirjoitetaan eli mikä kiinnostaa juuri tätä yleisöä? Mikä on kirjoituksen tarkoitus? Välittää tietoa, saada lukija kiinnostumaan asiasta tai ehkä jopa muuttamaan käyttäytymistään – tai ihan vaan viihtymään? Missä järjestyksessä asiat kannattaa esittää? Millainen kieli ja tyyli sopivat tälle yleisölle, tähän julkaisuun ja tähän tarkoitukseen?

Sen sijaan että käytämme suuri yleisö -käsitettä, voisimmekin ehkä puhua tekstin yleistajuistamisesta. Se ei ole vain tieteellisten käsitteiden avaamista vaan läpäisee koko kirjoitusprosessin. Tavoitteena siinä on, että yksityiskohtaisen datan sijaan korostetaan arkielämän hyötyjä ja konkretiaa – kytketään siis teksti osaksi lukijan omaa elämää. Lisäksi yleistajuisessa tekstissä asioiden suhteet tulevat selkeästi esille ja kieliasu on täsmällinen. Toisin sanoen tekstiä on helppo lukea, vaikka ei muuten tuntisikaan aihetta. Yleistajuinen teksti tarjoaa selväkelistä tietoa myös muille kuin oman alan asiantuntijoille.

Jokainen kirjoittaja varmasti toivoo, että hänen viestinsä ymmärretään ja että se tavoittaa mahdollisimman monen lukijan ­– tämä on myös yleistajuistamisen tavoite. Tällainen teksti tavoittaa myös sen myyttisen suuren yleisön.

---

Lukuvinkki: Urpu Strellman ja Johanna Vaattovaara (toim.) 2013: Tieteen yleistajuistaminen. Gaudeamus.