21.–27. lokakuuta vietetään kansainvälistä open access -teemaviikkoa. Viikon teemana on tänä vuonna: Open for whom? Equity in Open Knowledge. Kysyin muutamilta haagahelialaisilta heidän mietteitään julkaisujen ja tutkimuksen avoimuudesta.

Onko termi open access (OA) sinulle tuttu?  

”Open access on tuttu termi minulle.” – Ari Alamäki, yliopettaja, Haaga-Helia. 

”Open access on ollut puheenaiheena monissa keskusteluissa kansainvälisissä yhteyksissä, ja EAIE:n (European Association for International Education) konferenssissakin siitä puhuttiin eri sessioissa, joissa käytiin läpi alan uutta tutkimusta, ja pohdittiin koulutuksen tulevaisuutta.” – Katri Salmi, kv-koordinaattori, Haaga-Helia

”Termi on tuttu, joskin sen tarkempi määrittely ja esimerkiksi erilaiset alaryhmät OA-julkaisuissa ovat itselleni vielä hiukan epäselviä.” – Marjaana Mäkelä, yliopettaja, Haaga-Helia.

Oletko omassa työssäsi tai opinnoissasi ollut tekemisissä tieteen, tutkimuksen tai julkaisujen avoimuuteen liittyvien kysymysten kanssa? Miten?

”Olen paljonkin. Tutkimushankkeissa joudumme miettimään, miten julkaisemme tuloksia sekä ammattiyleisölle että tiedefoorumeille. Ammattiyleisölle suunnatut artikkelit on helpompi saada verkkojulkaisujen kautta avoimeen jakoon, esimerkiksi Vieraskynä-palstojen kautta. Tieteellisissä julkaisuissa olemme julkaisseet sekä open access -lehdissä että maksumuurin takana olevissa julkaisuissa. ” – Ari

”Kyllä. Sekä opiskelijana että opettajana. Useimmiten kysymykset liittyvät siihen, miten pääsisin tarvitsemaani julkaisuun käsiksi. Joskus esim. Google Scholarin kautta ei ole ollutkaan artikkelin koko tekstiä saatavilla. Lisäksi olen pohdiskellut oikeuksiani jakaa julkaisuja opiskelijoille. Olen myös pyytänyt jakamiseen lupaa artikkelin kirjoittajalta. Aina minulle ei ole ihan selvää, milloin lupaa pitäisi pyytää, mikä tieto on ns. open access -tietoa, tai mihin kaikkeen sitä voi käyttää. Katsotaanko esimerkiksi erilaisilla alustoilla oleva tieto open access -tiedoksi, jos sinne pääsy vaatii kirjautumisen? Esimerkkinä vaikka Academia.edu, joka on mielestäni erinomainen alusta tiedon jakamiseen ja löytämiseen. ” – Katri

”Kyllä, sekä työssä että tohtoriopinnoissa. Joitain tuotoksia olen vienyt ResearchGate-tietokantaan. Siellä myös seuraan muutamia projekteja ja tutkijoita, joiden julkaisut liittyvät minua kiinnostaviin aihepiireihin. Olen siis ainoastaan käyttäjä, enkä ole kovin hyvin perillä avoimen julkaisemisen periaatteellisista kysymyksistä tai järjestelmistä. Eniten käytän OA-kanavia artikkelihaussa. Olen saanut käyttöön paljon journal-artikkeleita sekä opetukseen että muuhun (lähinnä hankkeisiin ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvään) työhön Haaga-Heliassa. Eniten olen käyttänyt OA-julkaisuja kuitenkin omaan tutkimukseeni sekä kirjallisuuskatsaus- että metodologiaosuuksissa.” –  Marjaana

Mitä hyötyjä näet tiedon ja tieteen avoimuudessa itsellesi tai laajemmin?

”Uskon tieteen avoimuuteen ja mielestäni sitä pitäisi edesauttaa kaikin mahdollisin keinoin. Maailmalla on tänä päivänä vastassaan suuria haasteita, ja niitä voidaan ratkaista vain yhdessä. Jotta suuret haasteet, kuten vaikkapa ilmastonmuutos, voidaan ratkaista, on maailman kaikkien ihmisten, hallitusten, yliopistojen tai ihan tavallisten ihmisten, työskenneltävä yhdessä, ja tiedon on oltava avoimesti saatavilla tähän työhön. Tiedon avoin saatavuus voi vaikuttaa myös positiivisesti ihmisten haluun tehdä yhteistyötä toistensa kanssa, jopa siinä tapauksessa, että toinen ihminen ei olekaan ihan samanlainen kuin minä itse. Ihmisillä on tapana pelätä tai arastella tuntematonta, joten kaikenlainen avoimuus lieventää tämän tyyppisiä pelkoja. Open access -tiedolla on tasa-arvoistava vaikutus. Tieto on saatavilla kaikille tasapuolisesti, taloudellisesta tilanteesta tai yhteiskuntaluokasta riippumatta.” – Katri

”Minun mielestäni avoimuus on todella tärkeää. Tutkimushankkeet ja muutenkin meidän toimintamme rahoitetaan pääosin verovaroin, joten tutkimustulokset tulisivat olla vapaasti kaikkien saatavilla. Tiedän, että esimerkiksi Ruotsi on koettanut taistella avoimen tieteen puolesta ja kustantajien ylisuuria maksuja vastaan. Silti joidenkin kaupallisten kustantajien maksut ovat yksittäiselle korkeakoululle todella korkeita. Puhutaan tietääkseni kymmenistä tuhansista euroista per vuosi. – Ari

”Avoimet julkaisut säästävät paljon aikaa ja lisäävät mahdollisuuksia löytää tuoretta tutkimustietoa. On myös hauska seurata, miten omat artikkelit kiinnostavat lukijoita. Opiskelijoille ne ovat erinomainen ja helppo tapa hakea lähteitä ja totutella tutkimuskirjallisuuden lukemiseen, kun tieto on kätevästi saatavilla.” – Marjaana

Mitä ongelmia tai esteitä avoimuuden toteuttamisessa mielestäsi on? Miten niitä voitaisiin lievittää?

”Ongelma on ehkä siinä, että tutkijoiden näkökulmasta parhaiden lehtien artikkelit saavat eniten viittauksia, mutta ne ovat maksumuurien takana lukijoille. Sitten on joitain open access -lehtiä, joita kustantavat yksittäiset yhdistykset tai yliopistot. Niiden arvostustaso (impact factor) on kuitenkin huomattavasti heikompi, joten hyviä tuloksia ei kannata niissä julkaista, koska tutkijat haluavat työlleen näkyvyyttä.

Kaupalliset suuret kustantajat käyttävät korkeakoulujen henkilökuntaa editoreina ja arvioitsijoina ilman palkkiota, mutta artikkelit julkaistaan kuitenkin maksullisina. Toimin itsekin tieteellisten artikkeleiden arvioijana eli reviewerinä talkootyönä. En tiedä yhtään kustantajaa, joka maksaisi reviewer-toiminnasta palkkaa. Monet kaupalliset kustantajat, erityisesti Elsevier, tekevät tietääkseni miljardiluokan tulosta julkaisemalla tieteellisiä artikkeleita, joista kirjoittajat ja reviewerit eivät saa korvausta. Kuitenkin tutkijat haluavat julkaista mahdollisimman hyvässä lehdessä tutkimuksensa eikä julkaisuvaiheessa mietitä näitä kaupallisia intressejä.

Kustantajat tarjoavat kyllä mahdollisuutta open access-julkaisuun, mutta ne maksavat usein tuhansia euroja. Artikkelin saa julkaista itse omalla verkkosivulla tietyn ajan jälkeen, mutta usein artikkeli olisi uutena mielenkiintoisin, silloin kun tulokset ovat uusia. Yksi ratkaisu voisi olla, että joistakin jo tunnetuista journaleista tehtäisiin avoimia tai niiden embarco– eli karenssiaikaa laskettaisiin vaikka pariin kuukauteen vuoden sijasta.  Ehkä yksi keino voisi olla arvostaa Jufo-luokituksessa paremmin open access -lehtiä. Lisäksi jufo-luokitus ohjaa paljon tutkijoiden lehtien valintaa ja se on meidän suomalaisten yliopistojen käsissä.” – Ari

”Yliopistojen kiristyvä rahoitus voi johtaa siihen, että avoimuudesta ruvetaan tinkimään, kun halutaan tuloja julkaisuista. Nyt kun elämme tätä ”totuuden jälkeistä” aikaa ja tutkitun tiedon käyttäminen hallitusten ja johtajien päätöksenteossa on kokenut inflaation, on entistäkin tärkeämpää, että yliopistot tuovat itse esiin omaa rooliaan tiedon avoimessa välittämisessä ja myös sen sanoittamissa ymmärrettävällä tavalla.” – Katri

”OA-journaalien ranking lienee vasta muotoutumassa, ja lisätieto julkaisujen laadusta helpottaisi käyttäjiä. Opiskelijoilla ei ole samoja valmiuksia arvioida julkaisujen laatua kuin henkilöstöllä, joten heille voisi esimerkiksi opinnäytetyövaiheessa olla hyödyksi jonkinlainen suosituslista oman koulutusalan hyvistä OA-journaaleista ja tietokannoista. Olisi siitä varmasti hyötyä henkilöstöllekin.” – Marjaana

Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta on saatavilla Haaga-Helian kirjaston ja TKI-palveluiden yhteistyössä laatimasta Avoin TKI-toiminta Haaga-Heliassa -oppaasta. Haaga-Helian julkaisemisen opasta täydennetään tänä syksynä osiolla julkaisukanavien arvioinnista.