Aivomme käyttävät stereotypioita yksinkertaistaakseen ympäröivää maailmaa sekä vähentääkseen kuormittavan ajattelun määrää (Mcleod 2023). Toisin sanoen ne ovat eräänlaisia mielen oikopolkuja, jotka helpottavat tiedon prosessointia.

Stereotypioiden voi katsoa tulevan joko hyvästä tai pahasta paikasta. Stereotypiat helpottavat ajatteluamme ja nopeuttavat reagointikykyämme, koska voimme verrata tapahtumia aikaisempiin kokemuksiimme. Toisaalta stereotypiat voivat tehdä meistä sokeita eroavaisuuksille ja kaventaa ajatteluamme.

Stereotypiat eivät ole helppo aihe käsitellä. Se käy ilmi, kun katsoo ympärilleen. Maailma on väärällään esimerkkejä markkinointi- ja viestintäkampanjoista, jotka ovat kaatuneet stereotypioihin.

Stereotypiat ovat kiinteä osa kohderyhmäajattelua

Vaikuttavassa viestinnässä pyritään usein hyödyntämään samaistuttavuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kohderyhmään sopivan kuvaston, väri- ja tunnemaailman sekä tarinoiden hyödyntämistä. Kohderyhmään sopivien asioiden määrittely perustuu yleistyksiin eli stereotypioihin sekä kerätystä datasta tehtyihin analyyseihin.

Normaalisti viesteillä on useampi kuin yksi kohderyhmä, jonka vuoksi jotkut pitävätkin kohderyhmäajattelua auttamattomasti taakse jääneenä elämänä (esim. Saarinen 2017). Lääkkeeksi tarjotaan ryhmän segmentointia ja sen tarpeiden huomioimista viesteissä. Nähdäkseni sekin on kohderyhmäajattelua, mutta pienemmässä mittakaavassa.

Vaikka kohderyhmäajattelussa hyödynnetäänkin yhä empiiristä kokemusta, opitaan kohderyhmä tuntemaan vasta kerätyn ja analysoidun datan pohjalta. Kohderyhmä koostuu profiileista, joita yhdistellään tilastotieteestä tutuilla säännönmukaisuuksilla, yhdistävillä tekijöillä, toistuvilla ilmiöillä ja riippuvuussuhteilla.

Usko pois, data on kaverisi

On selvää, ettei jokaisella organisaatiolla ole resursseja toteuttaa algoritmeihin perustuvaa, yksilökohtaista täsmäviestintää tai kovinkaan kummoisia dataan perustuvia segementoiteja, mutta data on myös heidän kaverinsa. Tänä päivänä yksinkertaisimmatkin web-analytiikkavälineet tarjoavat tietoa, joka mahdollistaa viestinnän tutkimisen.

Esimerkiksi ilmaisen Google Analyticsin avulla voi selvittää lukijoiden demografiset tiedot, kuten sukupuolen ja iän sekä asuinpaikkakunnan. Lisäksi sen kautta saa tietoa sisältöjen tavoittavuudesta, klikkauksista, asiakaspolusta, käytetyistä laitteista ja lukuajoista sekä muusta käyttäytymisestä verkkosivuilla.

Pelkästään näitä tietoja analysoimalla on mahdollista tehostaa viestintää ja parsia kasaan kokonaisvaltaisempia näkemyksiä vierailijoista kohderyhminä. Tällä tavoin voi jokainen luoda omia hyvästä paikasta tulevia stereotypioita kaikkien tuntemien yleistyksien sijaan, ja rakentaa kärkiviestit niiden kiinnostuskohteiden mukaan.

Maustamalla viestintää kohderyhmälle sopivalla sisällöllä viestit herättävät enemmän kiinnostusta ja tukevat tällä tavoin tavoitteita, vaikka joidenkin mielestä kyse olisikin vaikuttavuuden kasvattamisesta tunkkaisiin stereotypioihin nojaten.

Kuva: www.shutterstock.com