Omaa vahvuusajatteluaan kannattaa herätellä heti opintojen alussa. Silloin on helpompi tehdä ns. oikeita ratkaisuja opintojen edistämiseksi. Tässä kirjoituksessa kerromme kokemuksistamme Voimakehä-mallin soveltamisesta korkeakouluopiskelijan HOPS-ohjauksessa.

Itsetuntemus auttaa valinnoissa

Nuorilla korkeakouluopiskelijoilla itsetuntemus saattaa olla vielä varsin hatara. Havaintojemme mukaan vain harvat osaavat selkeästi sanoittaa omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan.

Olemme esitelleet yhtenä vaihtoehtona oman itsetuntemuksen lisäämiseen ja luonteenvahvuuksien kartoittamiseen VIA-profiilin. Sen avulla opiskelija saa sanoja omien vahvuuksiensa kuvaamiseen ja virikkeitä opintoihinsa liittyviin valintoihin.

VIAn tuloksissa 3–7 ensimmäisen vahvuuden kärki koostuu niin sanotuista ydinvahvuuksista tai juuri nyt ahkerasti käytetyistä tukivahvuuksista. Lisäksi tuloksista ilmenee niin kutsuttuja kasvuvahvuuksia, joista voi helposti löytää omia kehittämiskohteitaan. (Wenström 2022)

VIA-profiilin tuloksia on mahdollista käsitellä sekä ryhmässä että henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa, joissa kartoitetaan mm. opiskelijan taustaa ja toiveita, tuen tarpeita ja suuntautumisvalintoja. Opiskelijalta voi kysyä esimerkiksi, mitä vahvuuksiaan hän korostaisi, jos nyt olisi työpaikkahaastattelussa. Jatkopohdintaan voi jättää, miten hän konkreettisesti perustelisi valintansa. Lisäksi kannattaa keskustella, millaisia kehittämiskohteita (kasvuvahvuuksia) opiskelija on tunnistanut ja mitä hän aikoo niiden kanssa tehdä.

Kyvykkyydet auttavat opiskelutaitojen kehittämisessä

Kyvykkyyksien tarkastelussa voidaan erottaa luontainen kyvykkyys, temperamentti sekä ajattelutaipumukset. Luontaiset kyvykkyydet, kuten musikaalisuus tai matemaattisuus, vaativat tunnistamista ja hyväksymistä. Temperamentilla on yhteyttä stressiin, joka voi vaikuttaa muun muassa opintojen etenemiseen. (Löf 2022.) Ajattelutaipumuksilla tarkoitetaan sitä, miten reagoimme eri asioihin, mihin kiinnitämme luontaisesti huomiota, miten opimme uusia asioita ja miten teemme päätöksiä. Niitä voi tunnistaa mm. Luontaiset taipumukset -analyysin avulla.

Kyvykkyyksien tunnistaminen auttaa opiskelutaitojen tiedostamisessa ja niiden kehittämisessä. Esimerkiksi ryhmässä yksilölliset erot opiskelu- tai etäopiskelutaidoissa ovat merkittäviä. Lisäksi opiskelurutiineja etsittäessä kannattaa tarkastella käytettävissä olevia resursseja: aineellisia, fyysisiä, psyykkisiä sekä sosiaalisia voimavaroja. Mitkä niistä ovat kriittisiä, mihin on mahdollista vaikuttaa ja mihin täytyy vain sopeutua? Resurssit ohjaavat toimintaa, auttavat tavoitteisiin pääsemisessä tai huonoimmassa tapauksessa ovat esteenä tavoitteen toteutumiselle.

Kiinnostukset suuntaavat vahvuuksien käyttöä

Jos opiskelija on vapaaehtoisesti hakeutunut korkeakouluopintoihin, on kiinnostus alaan yleensä jo olemassa. Kohtaamme kuitenkin sellaisiakin opiskelijoita, joilla ei ole ollut erityistä kiinnostusta mihinkään tiettyyn alaan. He ovat päätyneet opiskelemaan esimerkiksi liiketaloutta sen geneerisyyden vuoksi.

Kiinnostuksilla on suuri merkitys sekä opintoihin hakeutumisen vaiheessa että opintojen etenemisessä. Kun opiskelupaikka on jo saatu, on tärkeää kiinnittyä opintoihin ja kokea päämäärä niin motivoivana, että sen vuoksi kannattaa ponnistella.

Wenström (2022) esittelee useita harjoitteita, joita ohjauksessa voi hyödyntää kiinnostusten tunnistamiseen. HOPS-prosessin pohjana olemme käyttäneet Minä ja opiskelu -pohdintatehtävää, jossa tarkastellaan kiinnostuksia elämässä sekä tulevaisuuden unelmointia.

Seuraavaksi aiomme kokeilla Innostun ja osaan -nelikenttää (Helin 2004). Siinä opiskelijaa voidaan pyytää luokittelemaan esimerkiksi tutkinnon osaamistavoitteita innostuksen ja osaamisen mukaan. Luokittelu auttaa opiskelijaa tunnistamaan omat kukoistuksen, oppimisen, rutiinien tai pakkopullan aiheet.

Kokemuksemme perusteella suosittelemme Voimakehä-mallia opiskelijoiden ohjaukseen koko opintojen ajan. Voimakehän eri osa-alueiden tunnistamisen avulla tuetaan opiskelijan opiskelutaitoja, motivaatiota, suuntautumis- ja opintojaksovalintoja, itsetuntemusta sekä Haaga-Helian missionkin mukaista opiskelijoiden työllistymistä.