Vaikka valmentaminen on ammattimaisempaa ja tietopohja parempaa, vammoja silti syntyy. Kun nuorta kehoa rasitetaan liikaa suhteessa sen kykyyn palautua, vamma syntyy ja lääkärissä käynti on edessä. Vastaanotolla lääkäri kertoo faktat ja antaa liikuntakiellot ja suositukset. Lisäksi lääkärit ohjaavat ammattilaisille, jotka kuntouttavat ja antavat yksilölliset ohjeet siitä, miten vamman kanssa tulee edetä. Nämä tiedot ovat myös arvokasta vanhempien ja valmentajien vuorovaikutusta.

Nuori urheilija luottaa aikuisten harkintakykyyn

Vamman kanssa elävää nuorta urheilijaa pitää vanhempien ja valmentajan tarkasti kuunnella. Jos hän kertoo, että selkä kipeytyy harjoituksissa tai nilkka ei kestä juoksua, niin asia kannattaa ottaa vakavasti. Nuori haluaa luottaa aikuisiin ja heidän harkintakykyynsä. Aikuisten omat toiveet ja ambitiot nuoren urheilijan suhteen eivät koskaan saa ohittaa terveyttä ja liikunnasta irtoavaa iloa.

Isoin vastuu on aina vanhemmilla. Nuorten urheilun pitää perustua avoimuuteen ja turvalliseen kehitykseen. Vanhempien vastuulla on katsoa oman nuoren jaksamisen perään ja vamman sattuessa noudattaa saatuja ohjeita niin, että kuormitus pysyy hallinnassa.

Valmentajan pitää omalta osaltaan kantaa vastuunsa nuoren urheilijan ylikuormittamisesta. Hänen tulee kouluttautua riittävästi tunnistaakseen liikaa kuormittavat tekijät, hallitakseen ennaltaehkäisevän harjoittelun periaatteet ja suhtautuakseen vammoihin niiden vaatimalla vakavuudella. Sanonta enemmän on parempi ei päde lasten ja nuorten valmennuksessa.

Painotus rasitusvammojen ennaltaehkäisyyn

Pieni vamma paranee muutamassa viikossa levolla ja saatuja ohjeita noudattaen, mutta selän rasitusmurtuma vie puolisen vuotta parantuakseen täysin. Hoitamaton murtuma saattaa myöhemmällä iällä altistaa vakavammille vammoille, kuten välilevyn pullistumalle tai nikamasiirtymälle.

Parasta vastuunottoa lasten ja nuorten urheilijoiden vammojen suhteen on niiden ennaltaehkäisy. Ennaltaehkäisevään harjoitteluun kuuluu ohjattu RAMP mallin mukainen alkulämmittely, jonka tavoitteena on eri kehon osien voiman, stabiliteetin ja lihastasapainon kehittäminen (Soomro ym. 2016). Kehon eri liikesuuntien monipuolinen voimaharjoittelu ja tasapainoharjoittelu kuuluvat ennaltaehkäisevään harjoitteluun (Lauersen ym. 2018). Ennaltaehkäisevää harjoittelua tulee olla 30-60 minuuttia, 2-3 kertaa viikossa, jotta siitä alkaa olla hyötyä (Steib ym. 2017).

Vinkit vammojen ennaltaehkäisyyn

• Kehoa kuuluu vahvistaa monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Pelkkä lajitreeni ei siis riitä.
• Oikeat suoritustekniikat pitää opetella ja tietoa pitää jakaa. Jos itse ei osaa, pitää pyytää ulkopuolista apua.
• Nuorten turha istuminen vähemmälle ja huomio ryhtiin sekä kehon hallintaan.
• Nuori urheilija tarvitsee monipuolista arkiruokaa niin, että energiaa on riittävästi. Tarvittaessa voi harkita kalsiumin ja D-vitamiinin lisäystä
• Lihasten ja hermoston palautumiseen tulee panostaa. Ainakin yksi lepopäivä viikossa.
• Unesta ei saa tinkiä, sillä väsyneenä rasitusvamman riski nousee. Unta 8-9 tuntia vuorokaudessa ja tarvittaessa päiväunia​ (Walsh ym. 2021)​.

Kuva: www.shutterstock.com