Viime syksyn Slushissa julkistettu Hive Helsinki -koodarikoulu oli Supercellin CEO:n Ilkka Paanasen yllätysveto, joka tuo tarjontaan uudenlaisen oppimismuodon: ei oppitunteja, ei kirjoja, ei opettajia. Koodausta opetellaan ja opitaan projekteissa. Esikuvana on ranskalaisen sarjayrittäjän, Xavier Nielin perustama École 42, jonka Niel perusti saadakseen työmarkkinoille osaavia koodareita. Toinen syy oli ranskalaisen järjestelmän koulutuksellinen epätasa-arvo, jonka vuoksi vaatimattomista oloista kotoisin olevat eivät päässeet parhaan koulutuksen ääreen.

Hive Helsinki on tervetullut lisä koulutuksen maailmaan. Kaikkia ei korkeakoulutus kiinnosta – sen sijaan koodaaminen ja todennäköinen työpaikka voivat sytyttää. Koodaripula, työn murros ja sen mukanaan tuomat uudet osaamistarpeet ovat omiaan herättämään myös korkeakoulutuksen toimijat ja erityisesti poliittiset päättäjät miettimään uusia ratkaisuja oppimiseen ja sen rahoitukseen. Koulutuksen kellotaajuutta on mietittävä. Milloin voidaan edetä lyhyillä täsmäratkaisuilla, milloin taas tarvitaan perusteellisempaa ja pitkäkestoisempaa opintietä? Ihmisen aivot eivät toimi juurikaan nopeammin tässä alati nopeutuvan kehityksen tahdissa ja nuorten kyky omaksua uusia taitoja tuskin on sekään vauhdittunut.

Nykyinen tilanne tuo kaikuja 1960-luvulta

Jos tarkastelemme koulutuksen historiaa, Hive Helsinki ei yllätä. Vuonna 1970 toimintansa aloittanut ATK-instituutti perustettiin nimenomaan yritysten tarpeeseen saada ammattitaitoisia ATK-alan osaajia (Joutsivuo 2003). Korkeakoulutus yliopistoissa oli alkanut 1960-luvun kuluessa, mutta opistotasoisille osaajille oli tarve. Toki hanketta piti monin tavoin perustella tuolloiselle Ammattikasvatushallitukselle: ATK-ohjelmoijien ja –suunnittelijoiden tarpeet piti selvittää erikseen. Selvityksestä ilmeni, että niin ohjelmoijia kuin suunnittelijoita tarvittiin jatkuvasti lisää kasvavan alan tarpeisiin.

ATK-instituutin perustamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Teknologia on kehittynyt aimo harppauksin ja jälleen osaajapula asettaa tulppia yritysten kasvulle. Korkeakoulutoimijat kantavat myös kortensa kekoon ja lähtevät kehittämään nopeavaikutteisia koulutuksia koodaripulaan vastaamiseksi. Haaga-Helia, jonka kantaoppilaitoksista yksi oli ATK-instituutti, on Suomen suurin tietojenkäsittelyn alan ammattikorkeakoulutasoinen kouluttaja ja mukana Metropolian koordinoimassa koodauskoulutushankkeessa yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun, Laurean ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamkin kanssa.

Ympyrä on sulkeutunut ja koulutus on uudistumisen äärellä. Koodauskoulutus tuskin jää ainoaksi esimerkiksi uudenlaisista avauksista – työn murros myllertää ammattilaisten koulutuksen kenttää uusiksi. Stay tuned.

---

Kirjoittaja Salla Huttunen toimii digitalouden yksikön johtajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. 

Lähteet

Solving the Coder Challenge: Hive Helsinki, School for Coders, Launched (haettu 16.1.2019) https://www.slush.org/news/solving-the-coder-challenge-hive-helsinki-school-for-coders-launched/

A free, teacher-less university in France is schooling thousands of future-proof programmers (haettu 16.1.2019) https://qz.com/1054412/a-french-billionaires-free-teacher-less-university-is-designing-thousands-of-future-proof-employees/

Joutsivuo, Timo: ATKins tietojenkäsittelyn opetuksen eturintamassa – ATK-instituutin historia, Oy Spiritus Historiae Ab, 2003

Korkeakouluille 19 miljoonaa euroa koodaripulaan vastaamiseksi (haettu 16.1.2019) https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakouluille-19-miljoonaa-euroa-koodaripulaan-vastaamiseksi