Syksyllä 2022 opiskelijaryhmä osallistui Future Touchless Shop -hankkeeseen liittyvään kokeiluun. Kokeilussa toteutettiin prototyyppi virtuaalisesta sovituskopista asiakasyritykselle. Asiakasyrityksenä oli kansainvälisille markkinoille suuntautunut suomalainen vaatetusalan yrittäjä, jolla on sekä verkkokauppa että kivijalkakauppa Helsingin keskustassa.

Virtuaalisen sovituskopin tavoitteena on tutustuttaa asiakas liikkeen tuotteisiin ja houkutella hänet käymään myös itse liikkeessä. Lisäksi sovelluksen tavoitteena on helpottaa asiakkaan ostopäätöstä verkkokaupassa ja saada näin lisää myyntiä. Sovelluksessa asiakas pystyy sovittamaan verkkosivulla olevasta rajatusta valikoimasta vaatteita oman kuvansa päälle ja näkemään miltä vaate tai asuste näyttää hänen yllään. Asiakas pystyy tallentamaan kuvan ja lähettämään sen vaikka ystävälleen kysyäkseen tämän mielipidettä.

Opiskelijat käyttivät Scrum-menetelmää sovelluskehityksessä

Haaga-Helian opiskelijaryhmä aloitti työn toimeksiantajan perehdytyksen jälkeen. Ryhmässä oli kuusi opiskelijaa englanninkieliseltä linjalta, joten projektin kielenä oli englanti. Opintojakson tavoitteena oli työskennellä nykyaikaisen ohjelmistokehitystiimin tapaan. Työskentelyssä avusti myös toimeksiantajayrityksen yhteyshenkilö, joka ohjasi tuotteen katselmointien avulla opiskelijoita oikeaan suuntaan.

Virtuaalisesta sovituskopista oli ennen projektin alkua toteutettu ensimmäinen prototyyppi. Siinä ei käyttäjä kuitenkaan pystynyt lisäämään ja poistamaan tuotteita sovituskoppiin. Näin ollen pääkäyttäjän sovellus, jolla nämä toiminnot voi tehdä oli vaatimuslistalla ensimmäisenä. Toisena kehityskohteena, johon tiimi keskittyi, oli prototyypin ulkoasun viimeisteleminen.

Softalassa sovelluskehitys toteutettiin Scrum-menetelmällä. Lukukausi jaettiin neljään sprinttiin, joiden tuloksina tuote syntyi iteratiivisesti. Toimeksiantaja toimi tuoteomistajan roolissa. Jokaisen sprintin lopussa oli katselmointi, jossa toimeksiantaja kommentoi sen hetkistä tuotetta ja sopi yhdessä kehittäjätiimin kanssa seuraavan sprintin tavoitteet.

Tärkeä osa Scrum-menetelmää oli myös kehittäjätiimin sisäinen retrospektiivi, jossa käytiin läpi työskentelyä ja pyrittiin kehittämään sitä. Opiskelijat jakautuivat kahteen pienempään tiimiin, joista toinen toteutti pääkäyttäjän sovellusta ja toinen keskittyi sovituskopin ulkoasuun.

Virtuaalinen sovituskoppi on avoin kaikille

Opiskelijaryhmä onnistui työssään hyvin ja suurin osa projektin alussa asetetuista tavoitteista onnistuttiin toteuttamaan. Pääkäyttäjän ylläpitosovellus toteutettiin työpöytäsovelluksena ja sillä käyttäjä pystyy lisäämään ja poistamaan tuotteita sovituskopista, joka on toteutettu web-sovelluksena.

Sovituskopin ulkoasua muutettiin vastaamaan enemmän toimeksiantajan toiveita ja vahvistamaan mielikuvaa, jonka toimeksiantaja halusi välittää asiakkailleen. Sovituskoppiin lisättiin myös asiakkaille selkeä ohjeistus sen käytöstä.

Molempien Softalassa kehitettyjen sovellusten lähdekoodit on julkaistu avoimen lähdekoodin periaatteella, joten kuka tahansa voi tutustua niihin ja ottaa sovellukset käyttöön sekä perustaa niiden ympärille liiketoimintaa.

Virtuaalinen vaatekoppi on asiakkaiden kokeiltavana yrittäjän www-sivuston kautta ja ylläpitäjän sovellus on yrittäjällä kokeiltavana. Myös projektista innostuneilla Softalan opiskelijoilla on mahdollisuus jatkaa kehitystyötä ja perustaa sovellusten ympärille liiketoimintaa.

Kuva: www.shutterstock.com