Yle julkaisi 22.1.2023 uutisen, jossa kerrotaan tänä keväänä ilmestyvästä Sanna Valonmeren kirjasta Herkät johtajat (Basam). Teoksessa tarkastellaan tapoja nähdä herkkyys vahvuutena työelämässä. Valonmeri on haastatellut kirjaa varten työelämän johtavissa asemissa toimivia herkiksi tunnustautuvia ihmisiä.

Valonmeren mukaan herkillä ihmisillä on juuri niitä ominaisuuksia, joita tämän päivän työelämä kipeästi kaipaa, muun muassa kykyä asettua toisen asemaan, herkkyyttä aistia hiljaisia signaaleja sekä uskallusta vaihtaa suuntaa, jos näyttää, että ollaan menossa vikaan. Valonmeri arvioi, että työelämän ajattelutavassa on kasvamassa tarve muutokselle, jonka lähtökohtana työntekijät nähdään resurssien sijaan ensisijaisesti ihmisinä.

Kirja tuo mielestäni esiin tärkeää aihetta, josta on puhuttu vasta vähän yhteydessä työelämään. Keskeistä on kysyä, minne työelämä on menossa ja mihin suuntaan erityisherkät ihmiset voivat sitä ohjata. Kyse ei kuitenkaan ole vain johtotehtävistä, vaan herkkyys on valjastettavissa voimavaraksi myös muissa tehtävissä toimialalta toiselle.

Uuden sukupolven voimavara

Valmennan itse työkseni luovan alan opiskelijoita. Herkkyys ja taiteellisuus on historian varrella yhdistetty usein toisiinsa, mutta viestinnän ja markkinoinnin alueella aiheeseen ei ole syvemmin pureuduttu. Oman työelämäni aikana herkkyys on ollut – ikävä kyllä – ennemmin peiteltävä ominaisuus kuin esiin tuotava vahvuus. Juuri tästä syystä seurasin riemuissani opiskelijoideni esittäytymisiä.

Haaga-Helian Luova toimisto Kreassa opiskelijat esittäytyvät opintojakson alussa toisilleen ja meille valmentajille heille annetun tehtävän avulla. Esittelyssä käydään läpi omia taitoja ja kiinnostuksen kohteita liittyen luovan alan osaamisiin ja työkaluihin. Esittely alkaa kuitenkin oman supervoiman nimeämisellä. Opiskelijat saavat sen suhteen vapaat kädet määrittää oma supervoimansa omista lähtökohdista käsin. Tämän kevään ryhmässä oli muutamalla supervoimana erityisherkkyys.

Olen erityisen iloinen siitä, että erityisherkkyys nähdään nuorten opiskelijoiden keskuudessa nimenomaan supervoimana. Yhteiskunnallinen keskustelu herkkyydestä on edennyt siinä määrin, että herkkyydestä uskalletaan puhua entistä avoimemmin luonteenpiirteenä sekä vahvuutena. Koska nuoret ovat kasvaneet maailmassa, jossa herkkyys ei ole enää heikkous, on työelämän vastattava seuraavaksi huutoon.

Herkkyys luovalla alalla

Markkinoinnin ja viestinnän parissa herkkyydessä on nähtävissä runsaasti etuja. Empaattinen ihminen kykenee hyppäämään asiakkaan tai kuluttajan saappaisiin ja osaa aistia kohderyhmien tarpeet. Herkkä ihminen osaa kuunnella ja tulkita asiakkaan toiveita ja huolia. Erityisherkkä kukoistaa ilmapiirissä, jossa huomioidaan toiset ja jossa jokaiselle on tilaa. Hän aistii tuntosarvillaan haasteita jo ennen kuin toiset huomaavat niitä ja pystyy reagoimaan ennakoivasti. Herkkyys on myös vahvasti yhdistetty luovuuteen.

Omassa työssäni luovan alan valmentajana hyödynnän omaa herkkyyttäni sumeilematta. Mitä enemmän vuosia valmentaja tulee mittariin, sitä enemmän huomaan tekeväni työtä vahvasti intuitiolla. Silloin avautuu mahdollisuus havaita ympäristöä, tilanteita nopeasti ja päästä vaikuttamaan niihin. Opintojaksoille saa luotua ilmapiiriä, joka kannustaa ja motivoi rohkeuteen sekä uuden oppimiseen. Aistimalla herkästi toisten tarpeita ja tunteita saa oppimiskokemuksesta kiinnostavamman ja virikkeellisemmän. Tärkeää innostamisessa on kohdata ihminen sellaisena kuin hän on, ei ainoastaan opiskelijana vaan myös ihmisenä.

Vaikka ei luokittelisi itseään erityisherkäksi, voi kukin meistä tehdä työtä oman sisäisen herkkyyden löytämiseksi ja vahvistamiseksi.