Teknologian lukutaito (AI Literacy) on noussut keskeiseksi käsitteeksi tekoälykeskustelussa erityisesti koulutuksen ja oppimisen alueella.

Tekoälyn lukutaidolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää ja käyttää tekoälysovelluksia vastuullisesti sekä arvioida tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja ympäristöön peilaten. Se on siten tekoälyyn liittyvää perusosaamista, joka mahdollistaa tekoälyn vastuullisen ja eettisen hyödyntämisen tavallisena työntekijänä erilaisissa ammateissa. Kyse ei ole tekoälyn kehittämisosaamisesta tai kyvystä suunnitella sen käyttöönottoa organisaatioissa, vaan tavallisen työntekijän kyvystä tarkastella tekoälyn roolia kriittisesti eri näkökulmista.

Tekoäly haastaa meitä kuitenkin ihan uudella tavalla

Teknologian hyötyjen, uhkien ja mahdollisuuksien ymmärtäminen on ollut tärkeää jo pitkään. Näiden ymmärtäminen on erityisen tärkeässä roolissa keksittäessä ratkaisuja elämäntapamme vaikutuksiin planeettaamme.

Tekoälyn erottaa muusta teknologiasta sen kyky oppia ja mukautua uuteen informaatioon. Jokapäiväisiä esimerkkejä tästä ovat sosiaalisen median alustat, hakukoneet, virtuaaliassistentit ja kohdennettu mainonta. Nämä ovat jo iso osa elämäämme sekä vapaa-aikana että töissä ja muodostavat muun teknologian tavoin hyötyjä, uhkia ja mahdollisuuksia. Näihin ei voi vaikuttaa ilman tekoälyyn liittyvää lukutaitoa koska silloin henkilö ei voi tunnistaa ja ymmärtää tekoälyn toimintaa.

Jos tavoittelemme planeettamme jatkuvaa elinkelpoisuutta, tulisi kestävyyden ja vastuullisuuden periaatteiden koskea myös tekoälyä.

Tekoäly kestävän ja vastuullisen kehittämisen kontekstissa

Haasteelliseksi tekoälyn lukutaidon kehittämisen kestävyyden ja vastuullisuuden kontekstissa tekee asioiden arvosidonnaisuus ja monimutkaisuus. Kestävyys ja vastuullisuus ovat parhaimmillaan toimintatapoina, jotka voi nähdä totuuden indikaattoreina, pragmatistisen filosofian tapaan.

Pragmatismin lähtökohtia on ajatus totuudesta jonakin, mihin uskominen on hyödyllistä tai mitä tuleva kokemuksemme ei kumoa. Monien asioiden hyödyllisyyden mittaaminen on vaikeaa, tai kenties mahdotonta. Siksi tarvitaan myös uskoa ajatusten ja käsitysten käytännön toimivuuteen ja niiden testaamista elämässämme.

Kestävyys ja vastuullisuus ovat käsitteitä, jotka ovat myös arvoja. Samalla tavalla tekoälyä voidaan soveltaa vastuullisesti tekemällä sen analyysiprosessit läpinäkyviksi ja oikeudenmukaisiksi. Ihannetilanteessa arvoja ei tarvitsisi asettaa tärkeysjärjestykseen vaan ne kaikki kulkevat koko ajan mukanamme.

Kestävyyden ja vastuullisuuden tapauksessa ihanteellista olisi, että ne automaattisesti ohjaisivat sekä ihmisten että tekoälyn oppimista ja päätöksentekoamme. Tämä vaatii monimutkaisten syy-yhteyksien havaitsemista ja niiden painoarvojen arvioimista arvojemme mukaisesti.

Tekoälyn lukutaito osaksi kansalaistaitoa

Tekoälyn lukutaito on hyvä nähdä kansalaistaitona, jossa yhdistyvät valmiudet ja vastuullisuus. Kansallisissa tekoälystrategioissa näitä taitoja korostetaan tulevaisuuden sukupolvien työelämässä tarvittavina taitoina. Sekä tekoälyn rakentajien että käyttäjien on tärkeä tunnistaa tekoälylukutaidon tärkeys. Informaatio, jolla tekoäly operoi, on ihmisten tuottamaa ja se voi vahvistaa esimerkiksi ikä-, kulttuuri- ja sukupuolistereotypioita.

Tekoälyä käytetään laajalti mm. rekrytointiprosesseissa, pankki ja vakuutustoiminnassa sekä terveydenhuollossa, koska sillä on valtavat mahdollisuudet tunnistaa ja ennakoida riskejä sekä mahdollisuuksia. Näissä ympäristöissä vaarana voi olla kuitenkin päätöksenteon vinoutuminen, jos tekoälyn mekanismien tuomia riskejä ei tiedosteta.

Vastuullisuuden parantaminen edellyttää siis uudenlaisia tietoja ja taitoja, minkä vuoksi tekoälyn lukutaito on nousemassa merkittäväksi kasvatuksen ja koulutuksen sisällöksi.

Kuva: www.shutterstock.com