Toukokuussa 2022, osana opinnäytetyötä, selvitimme HR ja esihenkilötyön tradenominaisopiskelijoiden asenteita johtajuutta kohtaan ja heidän halukkuuttaan ottaa johtamisrooli.

Tutkimukseen vastasi 47 naisopiskelijaa, joista 98 prosenttia suhtautui johtajuuteen positiivisesti. Vastaajista 87 prosenttia oli halukkaita toimimaan johtamisroolissa tulevaisuudessa. Vastaajia kiinnosti erityisesti alemman johdon eli esihenkilön ja tiiminvetäjän roolit, mutta he kokivat myös projektipäällikön roolin kiinnostavana. Ylemmän johdon rooleista vastaajat olivat eniten kiinnostuneita toimimaan johtoryhmän jäsenen roolissa. Kiinnostus toimitusjohtajan roolia kohtaan naisopiskelijoiden keskuudessa oli hyvin vähäistä.

Kaiken kaikkiaan 92 prosenttia naisopiskelijoista näki johtajuuden osana omaa tulevaisuuden urapolkuaan. Yli puolet vastaajista oli myös halukkaita työskentelemään työntekijän roolissa tulevaisuudessa.

Mitä on pätevä johtajuus?

Nainen voi johtaa sekä maskuliinisesti että feminiinisesti. Tyypillisesti feminiinisinä ominaisuuksina nähdään kuuntelemisen taito, ihmiskeskeisyys ja myötätuntoisuus. Näiden ominaisuuksien pohjalta feminiininen johtamistapa koostuu ihmissuhdekeskeisestä, yhdistävästä ja ristiriitoja sietävästä johtajuudesta. Tyypillisiä maskuliinisia ominaisuuksia ovat taas kilpailuhalu, riskinottokyky ja tavoitteellisuus. Tämän takia maskuliininen johtamistapa nähdään koostuvan toiminnasta, kilpailusta ja riskeistä. (Piha 2006.)

Selvityksemme mukaan johtohenkilöiden tulisi olla ihmiskeskeisiä, myötätuntoisia sekä tukea työntekijöiden kehitystä. Yli puolet vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että johtohenkilöiden tulisi olla kilpailuhenkisiä, ja 75 prosenttia koki, että johtajien on tärkeää keskittyä myös asioiden johtamiseen.

Yhteiskunta on perinteisesti luonut käsityksen pätevästä johtajasta, jonka ominaisuuksina nähdään stereotyyppisesti miehiä kuvaavat maskuliiniset piirteet. Tämä on yksi tekijä, joka hidastaa naisten nousemista johtoon, sillä stereotyyppisesti naisia kuvastavat feminiiniset ominaisuudet ovat ristiriidassa pätevän johtajan ominaisuuksien kanssa (Ekonen 2007).

Tutkimukseen vastanneista naisopiskelijoista 85 prosenttia oli sitä mieltä, että sukupuolella ei ole väliä johtamisessa. Heidän mukaan johtaminen ei ole sukupuolisidonnaista ja hyviä ja huonoja johtajia löytyy sekä naisista että miehistä. Kaikki vastaajat olivat vahvasti sitä mieltä, että naisjohtajat ovat hyviä työssään.

Voisiko ajatella, että pätevä johtajuus ei ole sidoksissa sukupuoleen ja koostuisi sekä feminiinisestä että maskuliinisesta johtamistavasta?

Naiset rohkeasti johtamaan

Johtajaksi usein kasvetaan. Johtajuus on taito, jonka voi oppia ja jossa voi kehittyä. Uuden oppiminen, jatkuva itsensä kehittäminen sekä monipuolinen osaaminen ovat tärkeäitä tekijöitä johtajaksi kehittymisen kannalta.

Opintojen aikana voi harjoitella johtamiseen liittyviä taitoja. Aluksi voi esimerkiksi havainnoida ja ottaa mallia muilta, myöhemmin ottaa itse erilaisia johtamisrooleja ja sitä kautta pikkuhiljaa saada syvempää ymmärrystä erilaisista johtamisrooleista. Erilaiset kokemukset johtajuudesta lisäävät itsevarmuutta ja sitä kautta kasvattavat halukkuutta toimia mahdollisesti tulevaisuudessa myös johtamisroolissa.

Johtaminen ei ole rakettitiedettä, mutta se vaatii rohkeutta tarttua haasteisiin ja siirtyä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Johtajuutta edistää aktiivinen verkostoituminen, juuri itselleen sopivan mentorin hankkiminen ja hyvät roolimallit, joita voi seurata.

Kuva: www.shutterstock.com