Eräs pirkanmaalainen löytöeläinkoti oli taannoin yhteydessä minuun ja tilasi toimintaansa helpottavan digitaalisen palvelun. Yrittäjä oli kyllästynyt tekemään yrityksensä muistiinpanoja toimimattomilla mustekynillä, katoileviin ruutuvihkoihin. Yrittäjä pystyi hyvin nopeasti määrittelemään, millaista digitaalista palvelua hän tarvitsee, ja opiskelijat pääsivät aloittamaan suunnittelutyön. Jäin miettimään, miksi tämä yrittäjä – joka yksityiselämässään elää digiajan kärkijoukoissa – oli pitkittänyt yrityksensä tietoihin liittyvien toimintojen siirtämistä digitaaliseksi palveluksi. Mietin, oliko tässä nähtävissä yleisempikin ilmiö suomalaisten yritysten digitalisoitumisen tilanteesta.

Digibarometri mittaa Suomen sijoittumista digitaalisuudessa 21 kilpailijamaahan verrattuna. Kesällä 2018 julkaistun Digibarometrin mukaan erityisesti yksityisten yritysten digitalisoituminen näyttää pysähtyneen Suomessa. Digitaalisuudesta puhuttaessa keskustelu kääntyy usein vielä erilaisiin myynnin ja markkinoinnin käyttämiin digitaalisiin viestintäkanaviin. Vaikka digitaaliset viestintäkanavat ovat menestyneitä ja tarkoitukseensa sopivia, tulisi digitaalisilla palveluratkaisuilla pyrkiä tavoittelemaan paljon enemmän, rohkeasti ja erityisesti innovatiivisesti.

Todelliset tarpeet esille

 

Digitalisaatio luo uusia palveluja ja uutta liiketoimintaa. Sen vaikutukset näkyvät yhteiskunnassamme kaikilla aloilla. Digitalisaation etenemisestä huolimatta suomalaisissa yrityksissä on edelleen vähän verkossa tapahtuvaa liiketoimintaa eikä suomalaisissa yrityksissä ole onnistuttu hyödyntämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Syynä on osittain nähty suomalaisen yritysjohdon ymmärtämättömyys ja hidas syttyminen digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Ammattikorkeakoulussa työskentelemme monin tavoin digitaalisten palveluiden parissa. Opiskelijoiden kanssa muun muassa suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään digitaalisia palveluita harjoituksina ja monipuolisina todellisina toimeksiantoina. Koulutustarjonnassa on otettu huomioon, että digitalisoituminen on muuttamassa voimakkaasti yritysten liiketoimintamalleja ja eri toimialoille on syntymässä uusia ammatteja. Me haluamme löytää ja saavuttaa toimialasta riippumatta tavalliset eri toimialojen ammattilaiset kuullaksemme, miten he ymmärtävät digitaalisuuden. Me autamme heitä ymmärtämään digitaalisten palvelujen tuottamat hyödyt ja asian tärkeyden heidän omalla toimialallaan. Kysymme näiltä tavallisilta arjen ammattilaisilta, millaisissa työtehtävissä he ovat kaivanneet tietotekniikkaa tai miten he näkevät digitaalisen tietojenkäsittelyn mahdolliseksi.

Kuka tahansa voi keksiä digitaalisen palvelutarpeen täyttävän innovaatiotimantin, joka valmistuttuaan helpottaa hänen ja hänen kollegoidensa jokapäiväistä työarkea. Siksi kun seuraavan kerran mietit löytöeläinkotiyrittäjän tavoin, miksi joku ei tee tietokonesovellusta, jolla tämän työn tekeminen helpottuisi ja nopeutuisi huomattavasti, on Haaga-Helian Digitalouden yksikkö oikea yhteistyökumppani, jonka kanssa lähteä työstämään tuota todellisen tarpeen paljastamaa puutetta digitaalisten palvelujen tarjonnassa. Me avaamme ovia työelämään.

---

Kirjoittaja Niina Kinnunen toimii tietojenkäsittelyn lehtorina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. (etunimi.sukunimi@haaga-helia.fi)