Yksi korealaisen kulttuurin ainutlaatuinen yhteisöllinen piirre on, suomalaisittain lausuttuna, zong (정). Zong on vahvasti osana Korean kansallista perintöä ja juurtunut syvälle kulttuuriin (Chung & Cho 2006).

Sanalla ei ole suoraa käännöstä ja sen merkitys on laaja. Zong on välittämistä, rakkautta, sympatian ja kiintymyksen tunnetta sekä pyyteetöntä tekemistä. Sitä voidaan kuvata yhteisyydeksi ja lämpimiksi tunteiksi, jotka syntyvät suhteesta toiseen ihmiseen, asiaan tai paikkaan ja halusta tehdä jotain niiden hyväksi. (Eldor 31.5.2021; Chung & Cho 2006.)

Zongissa keskeistä on sen sijainti, joka ulottuu myös sydämen ulkopuolelle, perustuen korealaiseen kollektiiviseen kulttuuriin. Vaikka zongin positiivisena puolena on lämpimät ja voimauttavat ihmissuhteet, huonona puolena voi olla myös ”me vastaan muut” -ajattelu. (Chung & Cho 2006.) Yksi esimerkiksi tästä on oman tiimin tuntuminen usein yhteisöllisemmältä kuin koko yrityksessä koettu yhteisöllisyys. Tiimin sisäinen ja tiimien välinen avunanto onkin tärkeä osa koko yrityksen zongia ja sen myötä myös yhteisöllisyyden tunteen luomista.

Zongia voidaan pitää johtamisvälineenä tai yrityksenä saada aikaan myönteisiä tuloksia, sillä sen on tutkittu vähentävän negatiivisia reaktioita ja esimerkiksi loppuun palamista töissä. Zong voi myös rakentaa tiimihenkeä ja työntekijöiden tyytyväisyyttä, sillä esimerkiksi työkavereiden kanssa yhdessä syöminen tai työajan ulkopuolella tehdyt retket johtavat vahvemman yhteyden luomiseen. Ajatuksena on, että toisten parempi tunteminen johtaa vahvempaan tiimihenkeen. (Eldor 31.5.2021.)

Hweshik-kulttuuri muutoksessa

Eteläkorealaisessa tiimityössä yhteisöllisyyttä lisää työajan ulkopuolinen yhdessä tekeminen tiimin jäsenten kanssa. Työkavereiden kanssa pidettävät hweshik-illalliset tarkoittavat useamman tunnin kestävää illallista alkoholin kanssa, joka on osa kulttuurillista traditiota (Kajirian 8.6.2017).

Korona-aika vaikutti myös yritysten hweshikien vähenemiseen, mikä voi olla monen työntekijän mielestä toivottu muutos työkulttuurissa. Hweshikin alkuperäinen tarkoitus on ollut tarjota työntekijöille mahdollisuus tutustua toisiinsa ja johtajiinsa työpaikan ulkopuolella. Nuoremmat korealaiset työntekijät kuitenkin ajattelevat hweshik-illallisten olevan vapaa-aikaa varastavaa työajan pidentämistä eikä sitä enää niin arvosteta sisäisen verkostoitumisen mahdollisuutena (Kajirian 8.6.2017).

Hweshikeihin osallistuminen ei perinteisesti ole perustunut vapaaehtoisuuteen, vaan ollut välttämättömyys, jolla työntekijä on osoittanut omistautumisensa yritykseensä sekä työyhteisöönsä. Tästä syystä vapaus päättää hwesikiin osallistumisesta on saanut arvostusta nuoremman sukupolven osalta ja lisännyt vapaaehtoisuutta korostavien yritysten suosiota.

Nunchin käyttö tiimityössä tuoden psykologista turvallisuutta

Korealaisessa tiimissä yhteisöllisyys näkyy ammattimaisuutena, kohteliaisuutena ja toisten kunnioituksena. Koreassa yhteisöllisesti tai sosiaalisesti älykkäällä henkilöllä sanotaan olevan nunchia (눈치). Kirjaimellisesti silmämittaa tarkoittava nunchi on hienovarainen taito arvioida muiden ajatuksia ja tunteita luottamuksen, yhteyden ja harmonian luomiseksi. (Hong & Ikäheimo 2020.)

Yhteistyön ja tiimin kiinteyden tärkeys korostuvat korealaisessa tiimityössä. Nunchin käyttö tiimityössä on tiimiälyn kaltainen taito, johon liittyy empaattisuus ja sosiaalinen herkkyys sekä kyky havainnoida toisten ihmisten tunteita ja sanattomia viestejä. (Salminen 2017.)

Hyvä nunchi johtaa keskustelevaan vuorovaikutukseen, vähähierarkkisuuteen sekä erilaisuuden arvostukseen, jotka muodostavat korealaisessa tiimissä yhteisöllisyyttä. Nunchista voi siten tulla hyödyllinen apuväline etenkin uusien tiimien yhteisöllisyyden sekä psykologisen turvallisuuden muodostumisessa.

Korealaisessa kulttuurissa korostuu aito välittäminen ja syvä halu kehittää yhteisöllisyyttä. Eri kulttuurien syvempi ymmärtäminen voi tuoda meille uusia oivalluksia myös suomalaiseen yhteisöllisyyteen, jossa voimme kehittyä yhä taitavammaksi ja muita ihmisiä huomioivammaksi.