Systemaattinen ammatillinen opettajankoulutus alkoi rakentua Suomeen 1950-luvulla. Sen tavoitteena oli parantaa opettajien kykyä kohdata erilaisia oppijoita ja parantaa opetuksen laatua.

Tavoitteena oli myös lisätä ammatillisessa koulutuksessa toimivien opettajien työn vetovoimaa ja arvostusta. Kansakoulun opettajien ja oppikoulun opettajien rinnalle haluttiin koulutetut opettajat myös ammatilliseen koulutukseen (Laukia 2013).

Nykyisten säädösten mukaan ammattikorkeakoulut voivat järjestää ammattikorkeakoulujen tai ammatillisen koulutuksen opettajille tai opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta (Ammattikorkeakoululaki 2014/932). Opintojen tarkoituksena on, että opiskelijat saavat valmiudet ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista ja kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ammattien kehittymisen

Tässä artikkelissa tarkastelen ammatillisen opettajankoulutuksen vaikuttavuutta. Lähestyn koulutuksen vaikuttavuutta siitä näkökulmasta, mitä opettajankoulutus omilla toimillaan on saanut aikaan opetukseen osallistuneen yksilön ja ammatillisen koulutuksen näkökulmasta (vrt. Vastuullinen ja vaikuttava, OKM:n julkaisuja 2015). Vaikuttavuutta voidaan lähestyä sekä määrällisen arvioinnin että laadullisen arvioinnin näkökulmasta.

Vetovoimainen ammatillinen opettajankoulutus

Ammatillisista opettajakorkeakouluista valmistuu vuosittain yhteensä noin 1500 opettajaa, erityisopettajaa ja opinto-ohjaajaa. Lisäksi opettajakorkeakoulut kouluttavat esimerkiksi musiikki- ja tanssipedagogeja. Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu kouluttaa tilauskoulutuksena opettajia myös ulkomailla, noin 50 vuosittain. Haaga-Heliasta on vuosien aikana valmistunut jo yhteensä noin 10 000 opettajaa, erityisopettajaa ja opinto-ohjaajaa.

Kansainvälisessä vertailussa ammatillinen opettajankoulutus on verrattain vetovoimaista. Hakijoita koulutukseen on vuosittain ollut hyvinkin yli sen, mitä koulutukseen on voitu ottaa. Ammatilliset opettajat ovat koulutettuja alansa asiantuntijoita, joilla on jo useamman vuoden verran työkokemusta. Opettajat voivat myös olla yhteisten tutkinnon osien opettajia (esim. viestintä, taide- ja luova ilmaisu, matemaattis- luonnontieteellinen osaaminen, yhteiskunta- ja työelämäosaaminen).

Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen opettajilla on koulutuksen ja työkokemuksen mukaan mahdollisuus suuntautua myös muihin tehtäviin kuin opetustehtäviin. Näin ollen opettajan työ ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa kilpailee vetovoimasta alan muiden työtehtävien kanssa.

Ammatillisen sektorin opettajien korkea koulutus, pedagoginen taitavuus ja oman alan asiantuntijuus vaikuttavat myös opettajan työn arvostukseen ja vetovoimaisuuteen. Hyvät ja motivoituneet opettajat ovat myös sitoutuneita työhönsä, millä puolestaan on vaikutuksensa ammatillisen koulutuksen laatuun.

Opettajan työn lisäksi mahdollisuus monenlaisiin tehtäviin

Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu tekee vuosittain kyselyn pari, kolme vuotta opintojen päättymisen jälkeen opettajakorkeakoulusta valmistuneille (Haaga-Helia viivästetty arviointi). Arvioinnissa hahmotetaan henkilön siirtymistä muista töistä opetustehtäviin ja opettajankoulutuksen merkitystä henkilön urakehitykselle. Kyselyyn sisältyy myös avoin arviointiosa, jossa henkilö voi antaa palautetta opinnoista.

Vuoden 2021 lopulla tehdyn selvityksen vastausaste oli 43 prosenttia, mitä voidaan pitää varsin hyvänä vastaaviin kyselyihin verrattuna. Vastanneista 30 prosenttia ilmoitti, että heillä oli kokemusta opettajan tehtävästä ennen opettajaopintoja. Suurin osa toimi muissa tehtävissä työelämässä tai yrittäjinä. Kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti olleensa työttömänä.

Kyselyn vastausajankohtana eli kolme vuotta opintojen jälkeen 57 prosenttia vastaajista ilmoitti toimivansa opettajan tehtävissä, kuusi prosenttia oli kouluttajina elinkeinoelämässä ja loput vastaajista työskentelivät muissa tehtävissä työelämässä tai yrittäjinä. Osa vastanneista, jotka eivät toimineet opettajan tehtävissä, toimi kuitenkin oppilaitoksissa erilaisissa muissa tehtävissä, kuten esihenkilöinä tai markkinointitehtävissä.

Selvityksen perusteella siirtymä muista töistä opetustehtäviin on huomattava. Tämä tietenkin on opettajankoulutuksen keskeinen tehtävä. Huomion arvoista on myös se, että työttömiä vastaajia ei opintojen jälkeen ollut lainkaan.

Opettajaopinnot tärkeitä urakehityksen kannalta

Kysyttäessä opettajaopintojen vaikuttavuudesta henkilön urakehitykseen 85 prosenttia opettajina toimivista vastasi, että opettajaopinnot olivat olleet erittäin tärkeitä tai tärkeitä vastaajan urakehityksen kannalta (asteikko 1–5, ka 4,4). Mielenkiintoista on, että 75 prosenttia niistä vastaajista, jotka eivät toimineet opetustehtävissä, piti opettajaopintoja erittäin tärkeinä tai tärkeinä urakehityksensä kannalta (Asteikko 1–5, ka 4.0).

Avoimissa vastauksissa myönteisenä vaikutuksena koettiin työllistyminen, opettajan työn vakinaistuminen, osaamisen karttuminen, hyvä ohjaus ja uudet ideat opetustehtävään. Opettajaopinnot antoivat valmiuksia myös esihenkilötyöhön ja muutosjohtamiseen.

Avoimissa vastauksissa korostui opettajaopintojen merkitys työllistymisessä opetustehtäviin:

”Ilman opettajaopintoja tuskin olisin koskaan päätynyt opettajan töihin”.

”Merkittävä vaikutus. Olen edennyt urallani toivomaani työhön juuri opettajaopintojen myötä. Jopa yli odotusten”.

Opettajaopinnot voivat vaikuttaa henkilön urakehitykseen myös tavalla, jota emme osaa ennakoida:

”Erittäin korkeatasoiset ammatilliset opettajaopinnot suoritettuani työllistyin ammatilliseksi opettajaksi ammatilliseen oppilaitokseen samana päivänä kun sain todistuksen. Ura siellä johti ensin uravalmentajan tehtäviin ammattikorkeakouluun, josta olen siirtynyt koulutusalan asiantuntijatehtäviin. Koen että ammatillisen opettajan koulutus oli avainasemassa mielekkääseen työllistymiseeni Suomessa (taustani on ulkomailta).”

Opettajaopinnoissa saa osaamista, jota voi soveltaa monissa tehtävissä:

”Opettajaopintojen vaikuttavuus/hyöty konkretisoituu päivä päivältä. Mitä yllättävimmissä tilanteissa huomaan palaavani opekoulutuksen asioihin.”

”Opinnoista on ollut minulle paljon hyötyä esimiestehtävissä.”

Opettajaopintojen monipuolinen vaikuttavuus

2020-luku on oppimisen ja pedagogiikan vuosikymmen. Opettajaopintojen vaikuttavuus on monipuolinen, ja omalta osaltaan opettajankoulutus vaikuttaa myös koulutuksen laatuun Suomessa.

Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen opettajan työn vetovoimaisuuden suhteen opettajakorkeakoulujen on syytä tehdä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa.

Opettajankoulutuksen saaneet henkilöt ovat oppimisen asiantuntijoita. Opettajankoulutuksessa on kyse myös pedagogisesta osaamisesta, josta on hyötyä vaikkapa esihenkilötehtävissä, yritysten henkilöstöhallinnossa ja työpaikalla tapahtuvassa oppimisen ohjaamisessa.

Lähteet

• Ammattikorkeakoululaki 2014/932.
• Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2021. Viivästetty arviointikysely.
• Laukia, J. 2013. Tavoitteena sivistynyt kansalainen ja työntekijä. Ammattikoulu Suomessa 1899–1987.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015. Vastuullinen ja vaikuttava. Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. OKM:n julkaisuja 2015:13.