Haaga-Helian ja Hämeenlinnan ammatilliset opettajakorkeakoulut käynnistivät oppivelvollisuuden uudistuksen alkumetreillä napakasti keskustelun ja ohjaavat koulutukset erityisesti toisen asteen opetus- ja ohjaushenkilöstön kanssa. Tavoitteena oli kartoittaa ja ratkaista haasteita, joita uudistus on tuonut oppilaitosten arkeen. Webinaarit toteutettiin syksyllä 2021 ja ne jatkuivat keväällä 2022.

Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021 (valtioneuvosto.fi) ja sen myötä oppivelvollisuus laajentui ja toisen asteen opinnot ovat maksuttomia laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille. Uudistuksen keskeisinä tavoitteina ovat, että

• koulutus- ja osaamisen taso nousevat kaikilla koulutusasteilla,
• oppimisen erot kaventuvat
• koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy

Lisäksi jatkuvaa oppimista uudistetaan.

Oppivelvollisuutta voi suorittaa perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa sekä erilaisissa nivelvaiheen koulutuksissa. Valmentavat koulutukset yhdistetään uudeksi tutkintokoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi (TUVA), jossa perusopetuksen jälkeistä oppivelvollisuutta voi suorittaa 1.8.2022 lukien. (oph.fi)

Vaikka uudistuksen tavoitteista on oltu yleisesti yhtä mieltä, ovat toteutuksen nopea aikataulu sekä korjaamattomat ongelmat perusopetuksessa herättäneet vahvaa kritiikkiä, epäilyjä uudistuksen toimivuudesta ja suoranaista pelkoa arjen työssä selviämisestä. Työtaakan pelätään lisääntyvän entisestään kasvavan erityisen tuen tarpeen, mielenterveyden haasteiden sekä maahanmuuttajaoppijoiden myötä.

Erityisen tuen tarpeet ja ohjausosaaminen oppilaitosten ja opettajakoulutuksen haasteena

Webinaareilla oli selkeästi tilausta. Osallistujilla oli tarve saada kuulla miten eri puolilla Suomea oppilaitokset ovat päässeet vauhtiin uudistuksen suhteen sekä minkälaisia haasteita ja toimintamalleja on löytynyt. Esille nousi selkeästi erityisopettajien ja opinto-ohjaajien lisääntynyt tarve.

Koska koulutukseen päätyvä opiskelijajoukko tulee olemaan entistä heterogeenisempi, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opettajat tarvitsevat enemmän erityispedagogista osaamista.

opetusneuvos Marjo Vesalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö (opettaja.fi)

Toiveena on siis enemmän erilaisuuden kohtaamisen ja opintojen ohjauksen taitoja kaikille toisen asteen opettajille. Lisäksi opettajat tarvitsevat lisää kieli- ja kulttuuritietoista osaamista, sillä maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat jääneet kantasuomalaisia useammin vaille toisen asteen tutkintoa. Oppivelvollisuusuudistus haastaa näin myös opettajankoulutuksen.

Yhteistyötä ja uusia toimintamalleja

Uudistus lisää alueellista yhteistyötä kuntien kanssa ja edellyttää uusien toimintamallien kehittämistä myös eri verkostoissa. Varsinkin nivelvaiheen koulutus ja oppijoiden yksilölliset opintopolut haastavat oppilaitokset kehittämään ja laajentamaan oppimisympäristöjä ja lisäämään moniammatillista yhteistyötä. Oppilaitoksissa kun ei ole riittävästi osaamista esim. elämänhallintaan, sosiaalisiin ja taloudellisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa ja oppilaitoksen vastuu oppijoista on suuri.

Tarvittaessa opiskelijaa ohjataankin sellaisten palvelujen piiriin esim. sosiaali- tai terveyspalvelut, nuorisotoimen palvelut, jotka antavat tukea opiskelijan elämäntilanteeseen ja mahdollistavat opintojen jatkamisen.

Oppimisympäristöt ja opinnot ovat monipuolistuneet henkilökohtaisten opetussuunnitelmien myötä. Opiskella voi osapäiväisesti, etänä sekä työpajoissa ja nuorisoverstailla oppilaitosten rinnalla. Sysmän kunta Päijät-Hämeessä puolestaan on kehittänyt perusopetusta. Se tarjoaa lukio-opintoja jo peruskoulussa ja houkuttelee lukio-opiskelijoita maksamalla autokoulun teoria- ja ajotunnit sekä uimahallin ja kuntosalin käytön.

Oppivelvollisuuden laajeneminen tuo uusia mahdollisuuksia ja velvollisuuksia myös vankiloihin. Oppivelvollisuuden suorittaminen on velvoittavaa sekä tutkintavangeille että vankeusvangeille. Lakiuudistuksen myötä myös toisen asteen koulutuksen suorittaminen täytyy olla mahdollista vankilassa. Tällä hetkellä oppivelvollisille ja nuorille vangeille on hyvin vähän lähiopetusta ja koulutustarjonta on suppea.

Erityinen tuki sekä ohjausosaaminen täydennyskoulutuksen keskiöön

Uusi oppivelvollisuuslaki on kannatettava. Peruskoulu ei ole enää riittävä koulutus työelämää ajatellen. Hyvää on myös toisen asteen opintojen maksuttomuus, opiskeluhuollon sitova mitoitus, nivelvaiheopetus sekä oikeus erityiseen tukeen lukiossa.

Jotta uudistus toteutuu toivotulla tavalla, tarvitaan kuitenkin täydennyskoulutusta erityisen tuen- ja ohjausosaamisen sekä kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen hallitsemiseen koko koulutuksen kenttää ajatellen.

Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat osaltaan isossa roolissa uudistuksen toteutuksen mahdollistajina.

Kuva: www.shutterstock.com