Juuri päättyneen Koulutusvientikokeilun koordinointihankkeen VETFIn loppuselvityksessä todetaan, että koulutusvientikokeiluiden tulokset ovat olleet vaikuttavia. Koulutusvienti on lisännyt osaamista ja nostanut suomalaisen koulutuksen arvostusta. Paikalliset tutkinnon suorittajat ovat voineet integroida oman kehittymisensä työelämään, kuten Suomessakin tapahtuu.

Ammatillinen koulutus ei valmista ainoastaan työtekijöitä työmarkkinoiden ja yritysten käyttöön, vaan myös kehittää työ- ja elinkeinoelämää laaja-alaisesti. Ammatillinen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin ja valmiuksia yrittäjyyteen sekä tukee jatkuvaa oppimista että ammatillista kasvua. Lisäksi koulutuksen tarkoituksena on lisätä sivistystä ja tukea opiskelijoiden kehitystä täysipainoisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

Jatkuvien muutosten kautta eteenpäin

On muistettava, että tätä mainetta ei ole saavutettu hetkessä, vaan se on usean vuosikymmenen osin kivuliaankin kehitystyön tulos. Ammatillisen koulutuksen keskeinen periaate on osaamisperusteisuus, joka tarkoittaa opintojen henkilökohtaistamista, tarvittavan osaamisen hankkimista monipuolisissa ympäristöissä ja osaamisen osoittamista työelämässä osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Tätä periaatetta alettiin soveltaa Opetushallituksen määräyksellä jo vuonna 2006 ammatillisissa näyttötutkinnoissa. Osaamisperusteisuuden soveltaminen kehittyy edelleen ja sen omaksuminen vaatii myös opettajilta jatkuvaa oppimista.

Nykytila perustuu siis jatkuvaan muutokseen ja kehittämiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa on supistettu ja tutkinnon perusteita yhdistetty toisiinsa. Muutosta on ohjattu rahoituksella. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on ollut jatkuvassa laskussa jo runsaan 10 vuoden ajan. Eri hallituskausien poliittiset painotukset näkyvät toiminnassa.

Suurin viimeaikainen muutos oli vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformi. Siinä yhdistettiin aikaisempi ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintojärjestelmä saman lainsäädännön alaisuuteen yhtenäiseksi koulutusmuodoksi. Sammalla rahoitusjärjestelmää uudistettiin tulosrahoituksen suuntaan.

Julkisen rahoituksen voimakas väheneminen ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton koulutustapa on johtanut perinteisen lähiopetuksen vähenemiseen. Tämä on johtanut vastustukseen ja huoleen ammatillisen koulutuksen laadusta. Julkisuudessa on käyty paljon keskustelua aiheesta, jossa eri syy-seuraussuhteet ovat sekoittuneet toisiinsa. Lähiopetuksen määrän vähenemiseen on reagoitu asetusmuutoksella, joka velvoittaa opetuksen ja ohjauksen määräksi vähintään 12 tuntia osaamispistettä kohti tutkinnon osittain.

Muutoksia on tämänkin jälkeen tullut tiuhaan tahtiin. Koronapandemia toi haasteita ammatillisen koulutuksen käytäntöihin. Työpaikoille ei enää päässyt oppimaan ja lähiopetus siirrettiin verkkoon. Lakia muutettiin väliaikaisesti niin, että näyttöjä voidaan poikkeusaikana toteuttaa muissakin ympäristöissä ja muissa tehtävissä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja. Vuonna 2021 siirryttiin laajennettuun oppivelvollisuuteen, joka toi useita haasteita varsinkin ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja opettajille. Vuoden jälkeen lakia oppivelvollisuudesta ollaan jo muuttamassa havaittujen ongelmakohtien osalta.

Tulevaisuuden näkymiä

Muutokset jatkuvat. Hallituksen koulutuspoliittinen selonteko esittää ammatillisen koulutuksen osalta muun muassa yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden ja lukion opintojaksojen yhdistelyn parantamista. Aikaisemmin ammatillisena täydennyskoulutuksena erikoisammattitutkintoja uudistettaisiin siten, että niistä luotaisiin joustavia ja räätälöitäviä osaamiskokonaisuuksia. Näihin tutkintoihin voitaisiin myös yhdistää muiden ammatillisten tutkintojen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen sisältöjä.

Tulevaisuudessa uutta teknologiaa, pedagogisia toimintamalleja ja monipuolisia oppimisympäristöjä hyödynnetään oppijalähtöisesti ja oppimisen kannalta tehokkaasti ja niitä kehitetään jatkuvasti. Näillä eväillä jatkamme työtämme maailman parhaan ammatillisen koulutuksen parissa.