Luin taiteilijasta, joka kertoi pakottavansa itsensä ateljeeseen joka aamu aloittaakseen työn maalauksen parissa. Mitä, eikö se ollut hänen intohimonsa? Pystyikö hän edes hengittämään ilman sitä, maalaamista, luovuutta, hurmiota. Eikö se ollut hänelle elinehto, eliksiiri ja nirvana? Ehkä, mutta..

Kuuntelin kirjailijaa, joka kertoi aloittavansa kirjoitustyön joka aamu klo 08.00. Hän teki näin joka päivä, teki hänen mieli kirjoittaa tai ei. Hän puhui rutiinien, itsekurin ja säännönmukaisuuden merkityksestä ja tärkeydestä. Eikö kirjoittaminen edellytäkään inspiraatiota, pulppuavaa energiaa, flow-tilaa? Kyllä, mutta..

Tahdonvoima ja rutiinit

Filosofi ja tutkijatohtori Frank Martelan (2013) mukaan myös luovassa työssä kyse on pitkälti motivaatiosta ja tahdonvoimasta.

Tahdonvoima on kykyä saada aikaiseksi niitä asioita, mitä haluaa saada aikaan. Lähtökohta on se, että meidän mielessämme on erilaisia haluja ja intohimoja, intressejä ja ideoita. Martelan mukaan tahdonvoimassa pitää osata valita se vaihtoehto, joka on omien arvojemme ja pitkän tähtäimen kannalta suotuisa, eikä antautua hetken mielijohteille.

Tahdonvoimassa on siis kyse valinnoista, ja ehkä myös oman uran suunnittelusta. Tahdonvoimaa tarvitaan pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi, arvojen ja monien töiden, ajatusten, ideoiden suunnan näyttöön. Tahdonvoimaa tarvitaan myös opintojen suunnittelussa ja toimeenpanossa.

Martela väittää tutkimustuloksiin nojaten, että tahdonvoimalla on suurempi merkitys koulumenestykselle kuin esimerkiksi älykkyysosamäärällä. Tahdonvoima ennustaa näin olleen tutkimusten valossa parempaa menestystä sekä koulussa, työelämässä, että luovassa toiminnassa.

Hyvät rutiinit tukevat menestystä

Olemme toki kaikki rajallisia, ja jossakin kohtaa tulee oma kapasiteetti, ymmärrys, keskeneräisyys, ja omat ominaisuutemme vastaan, mutta tahdonvoimalla pääsee rajalle asti.

Tahdonvoimaa voi edistää esimerkiksi muokkaamalla ympäristöä ja aikatauluja tukemaan omia tavoitteita, esimerkiksi luomalla oman työhuoneen inspiroivaksi ja esteettiseksi tai jättäytymällä joistakin projekteista pois.

Filosofi ja kasvatustieteilijä Juha T. Hakala toisaalta on huomannut, että kiireettömyys ja riittävä aika ovat luomisen prosessissa tärkeässä roolissa. Idean syntymisen jälkeen aivot tarvitsevat hauduttamisajan, jotta voidaan saada korkeatasoinen lopputulos. Alitajunta ei toimi kiireessä. Miten tahdonvoima ja luovuus mahdollistetaan?

Voiko olla niin, että menestyneiden ihmisten, myös taiteilijoiden, opiskelijoiden ja kirjailijoiden, taika löytyy paitsi tahdonvoimassa myös rutiineissa?

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Pia Houni (Houni&Ansio 2015) on tutkinut ihmisten työtä, arkea ja hyvinvointia. Hounilla heräsi erityinen kiinnostus rutiineja kohtaan, ja erityisesti rutiinien suhde kurinalaisuuteen ja se, millaista hyvää kurinalaisuutta me tarvitsemme elämässämme. Hän huomasi, miten tärkeässä roolissa rutiinit ovat ihmisen hyvinvoinnin kannalta.

Houni rohkaisee meitä näkemään arjen rutiinit mahdollisuutena, joilla voi vahvistaa omaa henkistä kyvykkyyttä ja voimaa, sekä vapauttaa aivoille ja luovuudelle aikaa.

Rutiineista voi olla hyötyä, kun haluamme ohjata keskittymistämme tuottamaan jotain uutta ja siten vapauttaa rutiinien avulla aikaa ja tilaa tälle prosessille. Rutiinit voivat nopeuttaa työtä ja edistää omien vahvuuksien esille pääsemistä.

Lähteet:

• Martela, F. 2013. Tahdonvoiman käyttöohje. Tammi
• Hakala, J.T. 2013. Luova laiskuus. Gummerus.
• Houni, P., Ansio, H. 2015. Duunia kimpassa. Helsingin kaupungin tietokeskus. (pdf)