Kun opiskelijamme lähtevät maailmalle lähes neljän vuoden opiskelurupeaman jälkeen, heillä on toivomme mukaan kaikki tärkeimmät työkalut hallussa työelämää varten. Kun nämä oman alansa asiantuntijat sittemmin kilpailevat toistensa ja muiden alan osaajien kanssa samoista työpaikoista, asiakkaista ja alaisista, yksi taito nousee ylitse muiden: viestintäosaaminen.

Tämä ajatus on sisällytetty myös ammattikorkeakoulututkintojen rakenteisiin. Alakohtaisten perustaitojen lisäksi ammattikorkeakouluopintoihin kuuluu myös kaikille aloille yhteisiä osaamisia, joista yksi on viestintä. Opintojen määrä tosin vaihtelee paljon eri korkeakouluissa.

Meillä, jotka puhumme viestinnän taitojen tärkeydestä, on myös laki takanamme. Viestinnän ja kielitaidon merkitys on kirjattu Valtioneuvoston asetukseen ammattikorkeakouluista (18.12.2014/1129 7. §). Siinä todetaan, että opiskelijalla on oltava julkisyhteisön virkaan sekä ammatin harjoittamisen tai ammatillisen kehityksen kannalta tarvittava kielitaito.

Kielen ja viestinnän merkitys on valtava etenkin ammatillisen ja urakehityksen näkökulmasta. Ensinnäkin työtä haetaan viestinnän keinoin: useimmin kirjallisesti, toisinaan myös videon välityksellä. Paraskaan osaaminen ei tule näkyviin, jos sitä ei osaa ilmaista.

Kun pitäisi saada hankittua asiakkaita, on taas kaivettava viestinnän työkalupakkia. Kuka on kohderyhmäni, mistä tavoitan heidät, miten heille on parasta viestiä, millaisen kuvan annan yrityksestäni?

Eikä asiakkaalle enää riitä, että hommat saadaan hoidettua. Hän odottaa myös, että työn tavoitteista, etenemisestä, toimenpiteistä ja mahdollisista ongelmista viestitään avoimesti ja ymmärrettävästi.

Alalla kuin alalla kilpailu on kovaa. Kehno viestintä antaa kilpailijoille tarpeettomasti etumatkaa. Näyttää siltä, että opiskelijat tiedostavat hyvin, miksi viestinnän ja kielen opiskelu on merkityksellistä.

Mitä taitoja toivomme ja uskomme opiskelijoilla olevan, kun he valmistuvat? Eri tekstilajit sekä kanavat on tietenkin oltava hallussa. Lisäksi kieltä on osattava käyttää selkeästi ja ymmärrettävästi sekä suullisesti että kirjallisesti. Pienet kirjoitusvirheetkin saattavat vaikuttaa rekrytoijan saamaan kuvaan hakijasta ja asiakkaan mielikuvaan yrityksestä. Myös väärä sävy tai tyyli väärässä tilanteessa saattaa vaikuttaa siihen, minkälainen kuva vastaanottajalle lähettäjästä syntyy. Viestinnän ja kielen käytön yhteiset säännöt on tärkeä ymmärtää eli minkälaista viestintää ja kieltä käytetään miten ja milloin.

Ensisijaisesti kuitenkin toivomme, että opiskelijamme ymmärtävät kielen ja viestinnän merkityksen. Motivaatio viestiä on hyvin merkityksellistä sen kannalta, miten paljon opiskelija jaksaa ja malttaa panostaa omaan kielenkäyttöönsä. Viestinnän taitojen oppimisen matka on meillä kaikilla kesken.

Viestintä ja kielten opetus on jatkossakin varmasti yksi opintojen tärkeimmistä osa-alueista. Ne kytkevät yhteen oikeastaan kaikki muut opinnot ja osaamiset, ja ne ovat väylä seuraaviin opintoihin.