Olemme aiemmin puhuneet siitä, miten koherentti teksti koostuu monesta palasesta: selkeästi aiheesta, ymmärrettävästä kielestä, oikean mittaisista virkkeistä ja toimivasta rakenteesta. Näiden merkityksestä on tärkeä puhua, mutta siitä ei ole kirjoittajille hyötyä, jos heillä ei ole työkaluja kehittää näitä osa-alueita omissa teksteissään.

Koska kirjoittamisen neuvoja ei voi olla liikaa, annamme niitä kaksi lisää, ja tällä kertaa ne liittyvät tekstin rakenteeseen. Samalla valotamme sitä, että tekstin laatimiseen voi suhtautua hyvin eri tavoin.

Ensimmäinen tapa lähestyä tekstin rakentumista on varsin intuitiivinen. Aiemmassa blogissamme kuvasimme tätä intuitiivista tapaa sillä, miten pullonkorkki kiertyy jengoilleen. Teksti saa johdonmukaisen rakenteen, jota voidaan kyseisen tekstin kontekstissa pitää kaikin puolin toimivana.

Intuitiivisuus on todennäköisesti kuitenkin vain näennäistä. Taustalla on yleensä paljon raakaa työtä: mittaamaton määrä kirjoittamista ja lukemista. Niistä syntyy käsitys siitä, millainen on hyvä teksti missäkin tilanteessa ja miten se on syytä laatia. Rakennetta ei tarvitse sen kummemmin miettiä – se näyttää syntyvän itsestään.

Toinen tapa löytää tekstille toimiva rakenne on käyttää ydinviestitestiä, ja tämä on huomattavasti analyyttisempi lähestyminen tekstin tuottamiseen. Samalla se antaa kuitenkin käytännön työkalun tekstin rakenteen selkeyttämiseen etenkin silloin, kun rakenne on hukassa. Käytännössä ydinviestitesti menee näin:

• Ensimmäinen virke: Määrittele tekstisi aihe.
• Toinen virke: Analysoi aiheesi.
• Kolmas virke: Määrittele, mihin analyysi johtaa.

Kokeillaan, miltä tämä teksti näyttäisi, jos tekisimme sille ydinviestitestin:

1. Toimivan tekstirakenteen voi luoda hyvin erilaisin tavoin.
2. Tässä tekstissä esittelemme kaksi hyvin erilaista tapaa, joista toista voidaan luonnehtia intuitiiviseksi, toista analyyttiseksi.
3. Kirjoittaja voi näiden kahden tavan kautta miettiä omia kirjoittamistapojaan ja -tilanteitaan sekä saada työkaluja tarkastella tekstiään sekä kirjoitusprosessiaan.

Ydinviestitesti toimii erinomaisen hyvin silloin, jos teksti tuntuu rönsyilevän tai jos niin sanottu punainen lanka ei tunnu löytyvän. Silloin jo ensimmäinen kohta voi ratkaista tilanteen, kun kirjoittaja keskittyy tiivistämään sanomansa yhteen virkkeeseen. Jos tämä ydinvirkkeen ajatus on jäsentymätön, tekstistä ei muodostu koherenttia kokonaisuutta. Samalla selviää myös hyvin nopeasti, onko tekstissä yhden ydinviestin sijaan useampi.

Tämä toimikoon vinkkinä myös tekstien parissa ahertaville editoijille. Jos teksti ei mielestäsi toimi, tee sille ydinviestianalyysi. Missä kohtaa kiikastaa? Tämän avulla voit laatia myös kirjoittajalle perustellun, konkreettisen palautteen, jonka pohjalta hän voi työstää tekstiään eteenpäin.

Tämän ja monta muuta tekstin rakenteeseen liittyvää kuvausta löydät Urpu Strellmanin ja Kimmo Svinhufvudin kirjasta Kupliva kirjoittaminen – Iloa ja tehoa työelämän teksteihin (2020).