Otsikon kysymyksenasettelu on provokatiivinen. Tarkoituksena on herättää kehittäjiä pohtimaan, mikä tekee digitaalisesta palvelusta arvokkaan.

Palvelujen avulla on usein tarkoitus nopeuttaa ja helpottaa asioiden tekemistä. Aina näin ei kuitenkaan käy. Esimerkiksi erääseen Suomessa toimivaan suoratoistopalveluun ladattiin päivitys, jonka myötä lukuisia hyväksi koettuja ominaisuuksia oli siirretty historiaan. Usein katsotut sarjat eivät enää löydy listattuina, sisältöjen selailu on aiempaa hitaampaa ja moni muukin käyttäjäkokemusta parantanut ominaisuus on korvattu käyttöä hankaloittavilla ratkaisuilla.

Mihin palvelun käyttäjiä koskeva ymmärrys katosi uudessa päivityksessä? Vaihtuiko kehittäjätiimi? Siirtyikö kerätty ymmärrys uudelle tiimille?

Yksinkertainen on kaunista

Digipalveluihin lisätään turhan usein tarpeettomia vaiheita, jotka ovat liian monimutkaisia käyttää. Olennaista ei löydy helposti. Tuplavalitsemisista, -klikkauksista ja -vahvistuksista on tullut uusi normaali.

Monikin sovellusten kehittäjä voisi pysähtyä miettimään yhdysvaltalaisen ohjelmistosuunnittelija Alan Cooperin sanoja: No matter how beautiful, no matter how cool your interface, it would be better if there were less of it. Yksinkertainen on edelleen kaunista.

Sovellusten kehittäminen ei ole vain koodaamista. Näin todettiin jo vuosikymmeniä sitten, joten kyseessä ei ole mikään uusi totuus. Kaikki lähtee edelleen käyttäjien tarpeista ja loppujen lopuksi tarpeet ovat varsin yksinkertaisia.

Laadulliseen dataan kannattaa satsata

Jotta digitaaliset palvelut olisivat helpompia käyttää, pitäisi käyttäjistä kerätä laadullista aineistoa. Hymynaaman painaminen ei riitä.

Numerot voivat kertoa, että jokin asia toimii tai se toimii kakkosen verran asteikolla 1-5. Numerot eivät kuitenkaan auta ymmärtämään millaisia merkityksiä aineistosta nouseviin toistuviin löydöksiin sisältyy.

Käyttäjiä koskevan laadullisen aineiston kerääminen on haastavaa. Se vie aikaa. Sitäkin hitaampaa on kuitenkin laadullisen aineiston analysointi ja olennaisten löydösten tiivistäminen datasta.

Laadulliseen aineistoon syventyminen tarkoittaa varmuudella lisäkustannuksia. Satsaus kuitenkin kannattaa, sillä lisäarvoa tuottamattoman sovelluksen kehittäminen maksaa huomattavasti enemmän. Tästä kannattaisi viestiä asiakkaalle nykyistä tehokkaammin. Jos yritys unohtaa tuotekehityksessään käyttäjän, kaivaa se itselleen syvää kuoppaa. Uudelle yritykselle unohdus on kuolinisku.

Laadullisen tutkimuksen osaajia kaivataan

Löytyykö ohjelmistoyrityksistä riittävästi osaamista tunnistaa laadullisista aineistoista sellaisia asioita, jotka ovat käyttäjille merkityksellisiä? Mikäli ei, osaamiseen olisi syytä satsata. Kyseisen osaamisen voisi hinnoitella nykyistä kalliimmaksi. Mikäli asiakas ymmärtää, että paneutuminen dataan auttaa kehittämään toimivia ratkaisuja, halukkuus maksaa kasvaa.

Palvelujen kehittämisessä siirrytään seuraavalle tasolle, kun ohjelmistoyritykset panostavat laadullisen käyttäjädatan keräämiseen ja analysointiin, käyttäjiä koskevan ymmärryksen dokumentointiin sekä datan pohjalta tapahtuvaan oppimiseen. Sillä tasolla kehitetään palveluja, jotka tuottavat lisäarvoa arkeen.