Nykyisten oppimiskäsitysten ja opetussuunnitelmien mukaan oppilaiden yksilöllisyyden huomioiminen pitäisi olla keskeisessä asemassa opetuksessa ja palautteenannossa.

Kaikki hyöty palautteesta

Erilaiset oppilaat tarvitsevat erilaista palautetta. Oppilaan taso, kehitysvaihe, osaaminen ja kokemus vaikuttavat mm. siihen, miten ja minkälaista palautetta oppilas kykenee hyödyntämään. Oppilaan osaamisen lisäksi oppijan persoonallisuuden huomioimista palautteen annossa on korostettu.

Palautteen ja arvioinnin tulisi kohdistua oppilaan tekemiseen ja edistymiseen. Palaute tulisi suhteuttaa oppijan osaamistasoon ja oppijalla tulisi olla valmius hyödyntää saamiaan ohjeita.

On olennaista, että palaute annetaan oppilaalle tavalla, jolla hän ymmärtää mistä puhutaan. Arvioinnin hyöty oppijalle jää hyvin vähäiseksi, jos hän ei ymmärrä mitä ohjeilla tarkoitetaan tai miten suoritusta tulisi parantaa.

Palautetta tulisi antaa oikeista asioista

Olisi tärkeää, että palaute kohdistuisi aina oppilaan tekemiseen tai käytökseen eikä persoonaan. Palautteen kohdistuessa esimerkiksi oppilaan luonteeseen tai älykkyyteen, arvioidaan oppilaan pysyviksi katsottavia henkilökohtaisia ominaisuuksia, eikä esimerkiksi asioita, joissa oppilas voisi kehittyä.

Tästä huolimatta oppilaan persoonaa ei voida jättää täysin huomiotta palautteenantotilanteessa. Oppilaan yksilöllisillä luonteenpiirteillä voi olla vaikutusta siihen, miten hän ottaa palautteen vastaan

Elomaan tutkimuksessa (2017, 31) korostui oppilaan roolin kohdalla keskustelun ja vuorovaikutuksen tärkeys. Opettaja voi toiminnallaan auttaa tai tehdä hallaa oppilaan kehitykselle, mutta toisaalta eri oppilailla on paitsi eri lähtökohdat niin tasojen kuin tavoitteiden puolesta.

Erilaiset oppilaat hyötyvät erilaisesta palautteesta

Hyvä oppilas keskustelee aktiivisesti palautteenantoprosessissa sekä haluaa kehittää niitä osa-alueita, joista hän on saanut kritiikkiä. Opettajalle tärkeä taito on tunnistaa tilanteet, joissa oppilas vaikka joko tarvitsee lempeää kannustusta tai lisähaasteita.

Oppilas, joka ei osoita kiinnostusta soittamiseen, tuskin hyötyy vaatimustason lisäämisestä. Tällaisen oppilaan kohdalla kaikki osapuolet voivat hyötyä enemmän jopa palautteessa, joka kohdistuu oppilaan sen hetkiseen motivaatiotasoon.

Epämotivoitunut soittaja saattaa, onnistuessaan jossain kappaleessa tai harjoituksessa hyvin, innostua vaikka seuraavanlaisesta palautteesta: ”Hei tämähän meni tosi hienosti! Oot selvästi harjoitellu tällä viikolla!”. Vaikka olisi selvää, että kotona ei oltu harjoiteltu, tällainen ohjaaminen kannustaa harjoittelemaan ensi viikkoa varten.