Olemme pitkään ajatelleet, että kriittinen ajattelu, oppimaan oppiminen, vuorovaikutus, systeemiajattelu, luovuus, ongelmanratkaisu ja tunnetaidot (kts esim Isacsson et al 2016) eli nk transversaaliset, läpileikkaavat työelämätaidot tukevat avaintaitoja kuten digitalisuus, äidinkieli, vieraat kielet, matematiikka ja luonnontieteet koulutuksessa ja oppimisessa.

Luettelosta puuttuu kuitenkin yksi olennainen avaintaito ja se on eettinen kestävyysosaaminen. Monien raporttien mukaan tämä on tulevaisuuden tärkein työelämätaito (mm OEF, 2019), johon kaiken opetuksen ja koulutuksen pitäisi tavoitteissaan pureutua ja kiinnittyä. Planeettamme on kriisissä ja maailmassa vallitsee hätätila, jonka ratkaisemiseen tarvitaan uutta ajattelua ja ymmärrystä.

Eri toimijat yhteiskunnassa miettivät kuumeisesti, mitä kestävä kehitys tarkoittaa niin omassa toiminnassa kuin asiakkaille ja sidosryhmille.  Tähän osaamisaukkoon koulutusorganisaatiot tarjoavat oppia, ymmärrystä, ratkaisuja ja työkaluja. Globaalit viheliäät ongelmat ratkaistaan vain laaja-alaisella yhteistyöllä.

Tavoitteena on muuttaa ajattelua ja toimintaa 

Haaga-Helia on sitoutunut ammattikorkeakoulujen kestävyys- ja vastuullisuustyöhön (Arene, 2020) jota ohjaa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030, sekä Opetus- ja Kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjaukset. Agenda 2030 tunnistaa koulutuksen ja TKI-toiminnan merkityksen tarvittavien muutosten aikaansaamisessa.

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Ammattikorkeakouluille vastuullisuus tarkoittaa sitä, että huomioimme kaikessa toiminnassamme suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan.

Arenen ohjelman mukaan (2020):

1. Tuotamme opiskelijoita osallistaen TKI-toiminnallamme ratkaisuja kestävyyshaasteisiin ja edistämme kestävää kehitystä yhteistyössä korkeakouluyhteisön, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kanssa.
2. Hyödynnämme yhdessä kehitettyä kriteeristöä TKI-toiminnan kestävyyden ja vastuullisuuden kehittämiseksi.
3. Kehitämme toimintaamme niin, että meidät tunnetaan vetovoimaisina kumppaneina ja työnantajina myös ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävän ja vastuullisen TKI-toiminnan ansiosta.

Osallistavalla pedagogiikalla parempaa kestävyysosaamista

Näihin haasteisiin Haaga-Helia ja KESTO -hanke (Eettinen kestävyys korkeakoulu- ja työelämäkontekstissa) ovat tarttuneet mm. osallistumalla Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan lausuntoon (VNS1/2021), sekä viemällä eettistä kestävyysosaamista opetussuunnitelmiin, tutkimus- ja kehittämistoimintaan, niin kansalliseen kuin kansainväliseen yhteistyöhön.

Eduskunnan Tulevaisuusfoorumin lausunnossa (OEF 2019) todetaan, että tunnereaktiot luovat vahvoja muistijälkiä, jotka vaikuttavat ajatukseen pysyvästi. Näin ollen, opetus tulee järjestää siten, että opiskelijat ovat itse osallisia ja aktiivisia toimijoita. Aktiivinen oppiminen ja yhteistyötä mahdollistava osallistava pedagogiikka, jossa informaali ja formaali oppiminen kohtaavat, on tehokas tapa edistää kestävyysosaamista.

Kestävän kehityksen taitoja ovat ongelmaratkaisu-, systeemiajattelu, ja kuuntelemisen taito. Myös kyky käydä keskustelua tunteista, etiikasta ja moraalista sekä ymmärrys muiden kokemuksia ja näkökantoja kohtaan ovat näitä taitoja. Viisauden pedagogiikka ja Sokrateen dialogi sopivat hyvin edistämään kestävyysosaamista ja -ajattelua. (VNS 1/2021)

Lähteet:

• Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. 2020. Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu, Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma.
• Isacsson, A., Guilland, A., Salonen, A. 2016. Transversaalit taidot tulevaisuuden ammattikorkeakoulun mahdollisuutena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja,18(3), 61–67.
• OEF (2019). Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. 
• Valtioneuvoston valiokunnan lausunto TuVL 4/2021 vp – VNS 1/2021 vp.