Suomen kaltaisesta pienestä maasta tulevien toimijoiden on vaikea pärjätä kansainvälisillä markkinoilla ilman riittäviä valmiuksia monikieliseen vuorovaikutukseen. Vaikka hyvä englannin kielen osaaminen on joissakin työtehtävissä riittävä, työtehtävistä riippuen myös muiden vieraiden kielten taidolla voi olla merkitystä. Organisaatiossa tarvittavan harvinaisen kielen taito voikin nousta jopa tärkeäksi rekrytointikriteeriksi. (Lantta, 2017).

Työelämän kielitaitotarpeista huolimatta muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on vähentynyt. Suomen kielivaranto on rapautunut jo useamman vuoden ajan (Pyykkö, 2017) siitä huolimatta, että Suomi on vientivetoinen maa.

Englannin osaaminen ei riitä

Suomen suurin vientimaa on Saksa (Suomen tulli, 2021). Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtajan Jan Fellerin mukaan saksan kielen osaaminen on erittäin tärkeää niin suomalaisille yrityksille, jotka myyvät tuotteitaan Saksaan kuin saksalaisille yrityksille, jotka toimivat Suomessa. Usein suomalaisille tulee yllätyksenä, että ainoastaan 11 prosenttia saksalaisista kokee osaavansa englantia.

Vastaavasti 83 prosenttia Suomessa toimivista saksalaisista yrityksistä on ilmoittanut Saksalais-suomalaisen kauppakamarin tekemässä kyselyssä, että heillä on vaikeuksia löytää työntekijöitä, jotka hallitsevat sekä bisneksen että saksan kielen. Onkin huolestuttavaa, että saksan kielen taitajien määrä on vähentynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana radikaalisti. (Saksalais-Suomalainen kauppakamari / Grönlund, 2021)

Kielitaito on osa diversiteettiä

Kieli- ja kulttuuritaitojen tarve ei rajoitu ainoastaan kansainväliseen kauppaan. Suomi on monikielistynyt viime vuosien aikana huomattavaa vauhtia. Jo vuoden 2019 lopussa Suomessa asui lähes 412 700 vieraskielistä eli henkilöä, joiden ensimmäinen kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame (Tilastokeskus, 2021).

Teknologiayhtiö Googlen Pohjois-Euroopan kasvumarkkinointipäällikkö ja diversiteettiasiantuntija Yacine Sambin mukaan “äänen antaminen eri vähemmistöille on yritysmaailmassa kuitenkin vasta aluillaan.” Sambi toteaa, että ”monimuotoisuuden edistäminen työpaikalla tuo yritykselle selvää kilpailuetua ja uusia mahdollisuuksia liiketoiminnassa (…) Kun yrityksen sisällä on diversiteettiä, sillä on paremmat edellytykset ymmärtää erilaisia kuluttajia, joille tuotteita ja palveluja tehdään.” Lisäksi diversiteetin lisääminen on tehokas tapa torjua rasismia ja syrjintää. (HS Visio, 2021).

Kielen osaamisen pohja kannattaa hankkia jo opiskeluaikana

Moni nuori ei tiedä vielä koulu- ja opiskeluaikana, mille alalle ja millaisiin tehtäviin hän lopulta työelämässä suuntautuu. Siksi hänelle ei ole välttämättä täysin selvää, millaista kielitaitoa omassa osaamisprofiilissa olisi hyvä olla.

Kielenopiskelu saatetaan kokea työläänä, eikä nuoren ole aina helppo ymmärtää tulevaisuudessa odottavaa palkintoa vieraiden kielten opiskelun vaivasta. Olisi kuitenkin tärkeää ymmärtää, että mitä paremman pohjan vieraassa kielessä saavuttaa jo opiskeluaikana, sitä helpompi kyseisestä kielestä on aktivoida myöhemmin myös toimiva työkieli työtehtävien niin vaatiessa.

Haaga-Helian kielitarjonta on poikkeuksellisen laaja, ja tarjoamme mahdollisuuden aloittaa toisen vieraan kielen opinnot alkeistasolta. Mikäli innostusta riittää, kyseistä kieltä voi opiskella aina B2-taitotasolle saakka. Opiskelijoiden kieli- ja kulttuuritaitojen jatkuvaa kehittymistä edistää tiivis yhteistyö sidosryhmiemme kanssa. Haaga-Helialla on kattava kansainvälinen partneriverkosto, ja opiskelija voi kartuttaa kansainvälistä osaamistaan joko pidemmässä opiskelijavaihdossa tai lyhyempien vaihtojen sekä uusimpien virtuaalivaihtojen kautta. Merkittävän lisän näihin mahdollisuuksiin tuo myös Ulysseus Eurooppa-yliopisto, jota Haaga-Helia kehittää parhaillaan yhteistyössä viiden eurooppalaisen partneriyliopiston kanssa.

Kielenoppiminen on elämänmittainen projekti. Siksi kielenopetuksessa on erittäin tärkeää edistää myös oppijan kehittymistä autonomiseksi oppijaksi (esim. Godwin-Jones, 2011). Maailma muuttuu nopeasti, ja siksi itseohjautuvilla oppijoilla on myös opintojen päätyttyä hyvät valmiudet päivittää omaa kieli- ja kulttuuriosaamistaan kulloistenkin työtehtävien edellyttämällä tavalla. Hyvät opiskelutaidot kantavat hedelmää vuosiksi eteenpäin.

Lähteet:

• Godwin-Jones, R. 2011. Emerging Technologies: Autonomous Language Learning. Language Learning & Technology 15/3, s. 4–11.
• HS VISIO: 35 visiota. Luettavissa: https://www.hs.fi/visio/art-2000007826386.html. Luettu 13.04.2021.
• Lantta, E. 2017. Työnantajien odotukset korkeakouluista valmistuneille työelämän muuttuessa: työnantajakyselyn tulokset. LAMK RDI Journal. Luettavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/06/14/tyonantajien-odotukset-korkeakouluista-valmistuneille-tyoelaman-muuttuessa-tyonantajakyselyn-tulokset/  Luettu 6.4.2021.
• Pyykkö, R. 2017. Monikielisyys vahvuudeksi. Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. 2017: 51.
• Saksalais-Suomalainen kauppakamari / Grönlund, A. 2021. Helsingin Yliopiston Työelämätaidot-webinaari 25.03.2021.
• Suomen tulli. 2021. Tavaraviennin arvo laski 11,9 prosenttia vuonna 2020. Luettavissa: https://tulli.fi/-/tavaraviennin-arvo-laski-11-9-prosenttia-vuonna-2020. Luettu 7.4.2021.
• Tilastokeskus: Vieraskieliset. Luettavissa: https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html. Luettu 13.04.2021.