Siirry sisältöön
Palvelu
Kokemuksia kotiin tuotujen ravintola-annosten käytöstä

Ravintoloille ulosmyytävät annokset ovat muodostuneet keskeisiksi keinoiksi saada edes vähäistä liikevaihtoa ja työllistää henkilökuntaa. Selvitimme kokemuksia niiden käytöstä, valintaperusteista ja pakkauksista.

Kirjoittajat:

Vesa Heikkinen

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Petteri Ohtonen

tutkimuspäällikkö
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 26.05.2021

Oletko tilannut kotiin tai työpaikalle ruoka-annoksia ravintolasta? Selvitimme mara-alan ammattilaisten ja opiskelijoiden kokemuksia itse haettavien ja kotiin tuotujen ravintola-annosten käytöstä, valintaperusteista ja pakkauksista.

Kotiin tuotujen ravintola-annosten suosio on lisääntynyt merkittävästi koronan aikana. Ruokaa tilataan helpottamaan arkea ja siksi, että halutaan tukea lähiaravintolaa. Ravintoloille ulosmyytävät annokset (kotiin, kauppaan) ovatkin muodostuneet keskeisiksi keinoiksi saada edes vähäistä liikevaihtoa ja työllistää henkilökuntaa.

Ekologisuudessa ja toimitetuissa annoksissa on parantamisen varaa

Tutkimukseen vastanneista kolme neljästä on käyttänyt itse noudettua ravintolaruokaa. Kotiin tai työpaikalle kuljetettua ravintolaruokapalvelua on käyttänyt lähes yhtä usea.

Tavat tilata itse noudettua ravintolaruokaa ovat vielä melko perinteiset. Yleisimmin tilataan annoksia menemällä itse ravintolaan ja puhelimitse. Ravintolan tai ravintolaketjun omaa verkkokauppaa on käyttänyt noin joka neljäs vastaaja. Kotiin tai työpaikalle toimitettua ravintolaruokaa on tilattu yleisimmin Woltin (50 % vastaajista) ja Foodoran (30 %) kautta.

Itse noudettu ravintolaruoka vastasi jonkin verran paremmin ennakko-odotuksia kuin kotiin tuotu ravintola-annos. Kotiin tai työpaikalle tuotu annos oli ollut pettymys noin joka kolmannelle tilaajalle, joka on paljon. Tyypillisimmin ravintoloista noudetaan tai tilataan pitsaa, sushia, hampurilaista ja aasialaisia ruokia.

Käytetyimmät tilausperusteet kotiin tuoduille ravintola-annoksille ovat palvelun hyvä hinta-laatusuhde, ruoka-annoksen hyvä maku, hyvät aikaisemmat kokemukset ja ravintolan maine sekä tilauksenteon helppous.

Ruoka-annoksen pakkaukset arvioitiin kohtalaisiksi. Eniten kritiikkiä annettiin pakkausten ekologisuudesta ja lämmönpitokyvystä. Yleisimmät pakkausten kehitysehdotukset liittyivät jätemäärän ja muovin osuuden vähentämiseen, lämmönpitokyvyn kehittämiseen ja pakkausten tiiveyden parantamiseen.

Rahalle vastinetta -tunteessa itse noudettu ravintola-annos arvioitiin selvästi paremmaksi kuin kotiin tuotu annos. Noin 80 prosenttia vastaajista arvioi itse noudetun palvelun melko hyväksi tai erinomaiseksi. Kotiin tuodun ruoka-annoksen osalta melko tai erittäin hyvän arvion antaneita oli 56 prosenttia. Joka viides vastaaja oli jonkin verran pettynyt kotiin tuotuun annokseen.

Ravintolatoimiala jatkaa kehittymistään

Kyselymme tukee ulkomaisia vastaavia analyyseja, joiden perusteella uskomme ravintolaruoan ulosmyynnin kasvavan pandemian jälkeenkin. Markkinat kasvavat erityisesti suurkaupunkialueilla.

Koronaepidemia on nopeuttanut ravintola-alan digitaalisuutta, jota ruoan ja elämysten verkkokauppa ja tilausapplikaatiot kiihdyttävät. Yhtenä uudistumisen esimerkkinä on helsinkiläisen Demo-ravintolan fine dining -ruokakassien ulosmyyntipalvelu.

Konseptissa asiakas voi valmistaa hyvän opasvideon ja reseptin avulla neljästä kuuteen ruokalajin kokonaisuuden kotonaan. Tähtikokki-ruokakassin valmistamisen hyvän tunnelman kruunaa myös valittu musiikkilista ja sopivat viinit. Yrittäjä suunnittelee laajentavansa ruokakassien myyntiä muutamiin Citymarketteihin. Järvenpäässä palvelu jo toimiikin.

Haaga-Heliassa jatketaankin tutkimusta siitä, miten paljon ravintolaruokien tarjonta eri jakelukanavissa (kuten verkkokaupassa ja fyysisissä vähittäiskaupoissa) kehittyy ja yleistyy, sillä koko ravintolatoimiala on suuressa murroksessa.

Tutkimus tehtiin Haaga-Helia amk:n Hospitality-kehityspaneelissa. Vastaajista noin 1/3 osa on restonomi-opiskelijoita ja 2/3 osa asiantuntijoita. Vastanneista (n=41) lähes 90 % oli naisia. Asiantuntijoissa korostuvat toimihenkilö- ja päällikköasemassa työskentelevät. Lähes puolella vastaajista oli mara-alan työkokemusta yli 10 vuotta.

Tiedonkeruu tehtiin 13.- 19.4.2021. Tutkimus tullaan uusimaan noin vuoden päästä. Tutkimuksen toimeksiantaja on Haaga-Helia amk.

Tutkimusraportti on julkaistu Haaga-Helian LAB8 kehitysalustalla.

Kuva: www.shuttertock.com