Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Mielikuvamatkojen avulla hyvinvointia opiskelijoille

Mielikuvamatkat voivat olla yksi työkalu tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja samalla ohjata heitä tulevaisuuden työelämään ja löytämään oman potentiaalinsa.

Kirjoittajat:

Sakariina Heikkanen

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 24.03.2021

Tukeaksemme opiskelijoiden hyvinvointia ja edistääksemme heidän sosiaalista osallisuuttaan korona-ajan etäopiskelussa käynnistimme VOIMA-hankkeen. Tarjoamme vertaistukea opiskeluun, ohjausta opiskeluhyvinvoinnin edistämiseen sekä tukea tunteiden säätelyyn matalan kynnyksen kokeiluilla. Yksi syksyllä toteutettavista kokeiluista on Mielikuvamatkoilla hyvinvointia –työpaja.

Mitä mielikuvamatkoja?

Mielikuvamatkoja on tehty tuhansia vuosia. Uskonnollisia ja hengellisiä matkoja omaan tajunnan virtaan, meditaatioretriittejä, shamaanimatkoja ja rohtojen avulla tuotettuja päänsisäisiä matkoja itseensä tutustumiseksi ja itsensä kehittämiseksi on niin ikään harrastettu eri kulttuureissa hamaan historiaan.

Joskus matkan päätavoite on tutkimusmatka itseen, lääke johonkin, avuste päämäärän pyrkimisessä, intentio oman tietoisuuden ymmärtämiseksi, rituaali parempaan huomiseen, seremonia uuteen elämänvaiheeseen, uteliaisuuden innoittama kokeilu tai hengellinen kokemus.

Työpajassa kokeiltavilla mielikuvamatkoilla pyritään kehittämään itseään myönteisemmäksi, saavuttamaan tavoitteita, tulemaan paremmaksi jossain, lisätä tyytyväisyyttä tai yksikertaisesti opetellaan rentoutumaan mielikuvien avulla. Jopa 90% ihmisen ajatuksista päivässä on samoja. Kun ajatuksiaan ohjelmoi myönteisemmiksi omiin tavoitteisiin nähden, sillä voi olla suuri vaikutus yksilön arkeen.

Mielikuvamatkalla voi vaikka palata menneisyydessä tapahtuneeseen epämiellyttävään tilanteeseen ja käydä muuttamassa sitä suotuisammaksi. On myös mahdollista matkustaa tapaamaan itselle tärkeitä henkilöitä ja kysyä heiltä viisaita neuvoja. Voi matkata omaan tulevaisuuteen näkemään itsensä tavoitetilanteessa. Kirjaimellisesti vain oma mielikuvitus on rajana. Tärkeintä on oppia rentoutumaan – säännöllinen harjoittelu auttaa eläytymään matkan tunnelmiin ja olemaan niissä läsnä.

Kukapa ei tarvitsisi edes vähän lisää rauhaa, rohkeutta, luovuutta, sosiaalisia taitoja tai tyytyväisyyttä? Mieltä kun pitäisi kehittää siinä missä lihaksiakin. Huippu-urheilijat ja ammattiesiintyjät ovat loistavia esimerkkejä mielikuvaharjoittelun hyötykäyttäjistä. Tyypillisesti he käyvät sisäisillä matkoillaan läpi loistosuoritusta, johon pyrkivät. Mielikuvissaan he myös aistivat voitokkaan tilanteen aiheuttamia tunteita ja tuoksuja.

Mielikuvamatkat kehittävät tunneälyä

Mielen löytöretket voivat antaa eväitä tunneälyn kehittämiselle lisäämällä itsetuntemusta, rohkeutta, intuitiota, stressinhallintaa, vuorovaikutustaitoja ja rentoutumisentaitoa.

Tavoitteellinen itsensä kehittäminen henkisesti ja fyysisesti palvelee ketä tahansa työelämässä ja opinnoissa. Tulevaisuuden työssä sanotaan tunnetaitojen olevan niitä tärkeimpiä taitoja koneiden tehdessä yhä enemmän suorittavia töitä.

Mielikuvamatkat voivat olla yksi työkalu tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja samalla ohjata heitä tulevaisuuden työelämään ja löytämään oman potentiaalinsa. Googlen hakusanalla ”mielikuvamatkat” löytyy jo paljon erilaisia reissuja eri kohderyhmille, joista voi aloittaa.

Luettavaa:

  • Davies A, Fidler D, Gorbis M. 2011. Future Work Skills 2020, The University of Phoenix Research Institute for the IFTF, Palo Alto.
  • Emerald Insight Staff. 2005. Discovering Emotional Intelligence, Emerald Group Publishing, Bradford.
  • Iliffe-Wood, M. 2014. Chapter 08: A journey of self-discovery, Kogan Page Ltd, London.
  • Kotsou, I. 2019. ”Improving Emotional Intelligence: A Systematic Review of Existing Work and Future Challenges”, Emotion Review, vol. 11, no. 2, pp. 151-165.

Kuva: www.shutterstock.com