Positiivisuus on siitä mielenkiintoinen seikka, että sillä on taipumus kasaantua ja tuottaa uutta positiivisuutta. Ihmisellä on tapana vahvistaa sosiaalisia resurssejaan hakeutumalla sosiaalisiin kanssakäymisiin, mistä hän saa myönteisen vuorovaikutuksen ja missä hän tapaa ihmisiä, jotka innostavat ja energisoivat. Huomaamatta kaveripiiri alkaa koostua henkilöistä, joilta saa positiivista kannustusta.

Ihmisellä on luontainen pyrkimys hankkia, suojella ja vahvistaa fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia resursseja. Myönteiset ihmissuhteet ja yhteistyö energisoivat kaikkia osapuolia, jolloin niistä syntyy positiivisia energiaverkostoja. (Wenström 2020.) Jokainen jakaa omaa positiivisuuttaan muille. Hyvä palaa hyvän luokse.

Miten opettajan vuorovaikutuksessa tulee esille postitiivisuus ja miten hän kommunikoi opiskelijoiden kanssa? Pystyykö hän luomaan oppimistilanteeseen positiivisen tunnelman, joka motivoi opiskelijaa? Myös opettajan tulisi kiinnittää erityistä huomiota omiin vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoihinsa sekä tietoisesti ja tavoitteellisesti kehittää niitä. Vuorovaikutustaidot ovat tulevaisuuden työelämätaitojen ydintä.

Oppimistilanteissa yhdessä tekeminen ja yhteistoiminnallisuus tukevat työelämässä tarvittavien vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja kehittämistä. Yhteistoiminnallinen oppiminen kannattaa ottaa mukaan niin luokkahuoneeseen kuin verkko-opintoihin. Verkossa vuorovaikutuksen määrän ei suinkaan tarvitse vähentyä, vaan siellä käytetään erilaisia vuorovaikutuksen kanavia. Kasvokkainen vuorovaikutus saattaa mahdollistaa tehokkaamman tunteiden tarttumisen ja empatian, mutta lopulta verkko-opinnoissa ylläpidetään positiivisia vuorovaikutustaitoja ja luodaan positiivista ilmapiiriä samalla tavalla kuin luokkatilanteessa. (Wenström 2020.)

Opiskelijat viihtyvät sekä luokassa että verkko-opinnoissa, jos niissä on yhteistoiminnallista oppimista. Arkikokemuksen lisäksi yhteistoiminnallisuuden hyödyistä on myös tutkittua tietoa (ks. esim. Kukkonen & Markkila 2017; Lallimo & Veermans 2005). Mitä positiivisempi ja mielekkäämpi on luokan tunnelma, sitä paremmin opiskelijat viihtyvät. Vuorovaikutuksen tulee olla positiivista sekä opiskelijoiden välillä että opettajan kanssa.

Kaiken tämän takana on opettaja. Hänen tehtävänsä on suunnitella yhteistoiminnallista oppimista ja positiivista vuorovaikutusta sisältäviä oppimistuokioita. Ja kun luokassa on positiivinen tunnelma, hyvä palaa hyvän luokse. Opiskelijat motivoituvat ja oppiminen on kivaa.

Lähteet:

• Kukkonen & Markkila. 2017. Kuviteltua todellisuutta – ammattikorkeakoulu oppimisen ja opiskelun ympäristönä. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, sarja A, tutkimuksia 19.
• Lallimo, J. & Veermans, M. 2005. Yhteisen verkko-oppimisen rakenteita. Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston julkaisusarja 1/2005.
• Michelsson. 2020. Dialogitaitojen valmentaminen opettajaopinnoissa. Teoksessa Rasku, Laitinen-Väänänen, Ojala, Tiihinen & Torvinen (toim.). Tulevaisuuden opettajuus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
• Wensrtöm. 2020. Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. PS-kustannus.