Kuluttaja eristettiin maaliskuusta kotiinsa lähipiirinsä kanssa, ja kyltymätön ylimääräinen (luksus)kulutus – johon matkailu ja ulkonasyöminen myös Tilastokeskuksen mukaan luetaan – loppui pariksi kuukaudeksi. Kesä–heinäkuussa taas mentiin, kunnes syyskesä koitti.

Pandemia teki kodista monelle, myös meille opettaja-tutkija-kehittäjille, kaiken ytimen. Elämä alkoi soljua kotistudion, -sohvan, kodinkoneiden, lähipiirin ja -kaupan ympärillä. Ruutuaika kasvoi tehdessämme digiharppausta.

Urbaanista, sosiaalisestakin suomalaisesta kaivettiin metsämies, kalsariduunari ja pärjääjä. Samalla kulttuuri-, edustus- ja maailmanmatkat virtualisoituivat ja kutistuivat lähialuereissailuksi.

Korona-aika onkin meidän kuluttajapsykologian tutkijoiden kulta-aikaa. Kuluttaja eri rooleineen (mm. kansalainen, asiakas, asukas, sukupolvensa edustaja, matkailija, lomailija, työläinen, asiantuntija, jäsen, fani) joutui päättämään ja valitsemaan, minne mennä ja milloin. Miten toimia ja liikkua mikrotilanteissa? Pitääkö maskia vai ei? Mihin ja keneen luottaa? Mikä kohde ja tilanne on riski, mikä turvallinen?

Monen asiakas- ja kulutuskäyttäytymisestä tuli kertaheitolla sosiaalisesti vastuullista ja tarkkaavaista. Oli otettava huomioon muut! Individualismi ja hedonismi saivat humaaneja piirteitä, jossa vahvaan minä-kulttuuriin tuli me-arvoa (from Me towards We).

Palveluelinkeino, erityisesti matkailu- ja ravintolaelinkeino, kärsii lähivuodet koronan seurauksista. Yritysten on pakko kehittää sosiaalista vastuutaan suunnittelemalla terveysturvallisia asiakas- ja henkilöstöpolkuja. On analysoitava ja minimoitava kohtaamispisteet. On skannattava riskikohteet ja digitalisoitava palveluja.

Haaga-Helian Lab8:ssa onkin lähdetty kehittämään yhdessä matkailualueiden ja -yritysten kanssa kontaktittomia palveluja ja teknologioita. Suunnittelemme ja muotoilemme matkakohteisiin digitaalis-fyysisiä palveluja vähentääksemme perinteisiä asiakaspalvelun henkilökontakteja. Suunnittelemme muun muassa palveluratkaisuja, mikroympäristöjä, äänentunnistusteknologioita, uuden sukupolven tilaus- ja maksujärjestelmiä, applikaatioita sekä robotiikkaa.

Ihmiskontaktittomasta palvelusta on muodostunut sosiaalisen vastuullisuuden tärkeimpiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokohteita.