Suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa yhdistyvät toisiaan täydentäen työelämän ja yritystoiminnan muutoksessa tarvittava osaaminen sekä sivistys.

Käytännöllisen osaamisen ja sivistyksen yhdistäminen korostui jo 1950-luvun Suomessa. Kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatusosastossa nähtiin erityisesti se, että sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat tuli kouluttaa ja kasvattaa uudenlaiseen Suomeen. Myös maalta kaupunkiin muuttavat aikuiset oli koulutettava uuteen ammattiin.

Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä yksi keskeinen asia oli opettajankoulutus. Ammatillisen koulutuksen opettajankoulutus oli epäsystemaattista ja osittain opettajien vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Opettajina toimivilla ei ollut välttämättä lainkaan koulutusta opettajan tehtävään.

Ammattikasvatusosastossa havaittiin opettajankoulutuksen puute. Opettajankoulutukselle asetettiin neljä tavoitetta. Sen tuli nostaa ammatillisen koulutuksen laatua, parantaa ammatillisen koulutuksen arvostusta yleisön keskuudessa, lisätä ammatillisessa koulutuksessa työskentelevien opettajien työn vetovoimaisuutta sekä kehittää ammatilliseen koulutukseen erityisesti soveltuvaa pedagogiikkaa. Lokakuun 17. päivänä vuonna 1950 kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi Suomen Liikemiesten Kauppaopis­tolle luvan kouluttaa opettajia kauppaopetuksen tarpeisiin.

1950-luvun lopulla opettajankoulutus tuli osaksi ammatillisen koulutuksen opettajan kelpoisuutta. 1980-luvulla opettajankoulutus vaadittiin kaikilta ammatillisen koulutuksen ja ammatillisten opistojen opettajilta. 1990-luvulla ammattikorkeakoulut perustettiin opistotason koulutuksen pohjalle. Opettajankoulutus on siitä asti ollut myös osa ammattikorkeakoulun opettajan kelpoisuutta.

Suomen Liikemiesten Kauppaopiston opettajankoulutus siirtyi vuonna 1997 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun, Helian, yhteyteen. Tästä lähtien ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on koulutettu kaikkien ammattialojen opettajia, toteutettu erityisesti opettajille suunnattua täydennyskoulutusta ja tehty tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä.

Vuodesta 2007 opettajakorkeakoulu on toiminut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yhteydessä. 2000-luvun aikana opettajakorkeakoulun toiminta on monipuolistunut. Musiikkipedagogeja olemme kouluttaneet kohta 20 vuotta. Englanninkielinen koulutus alkoi vuonna 2004, erityisopettajien koulutus vuonna 2006 ja opinto-ohjaajien koulutus vuonna 2011. Kaupallinen toiminta on laajentunut ulkomaille suuntautuvaan koulutuksen vientiin, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa yhdistyvät soveltava tutkimus ja toimintaa uudistava hanketyö. Koulutus, kaupallinen toiminta ja TKI-toiminta yhdistyvät henkilöstön työssä.

Arvioimme jatkuvasti toimintaamme opettajakorkeakoulun neuvottelukunnan jäsenten ja muiden partnereiden avulla. 1950-luvulla ammatilliselle opettajankoulutukselle asetetut neljä tehtävää ovat yhä ajankohtaisia. Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat usein ennakoimattomalla tavalla. Ennakoimattomista muutoksista huolimatta koulutuksen tulee toimia tehokkaalla ja laadukkaalla tavalla. Sen varmistaminen on yhteinen tehtävämme. Sivistys, totuudellisuus, vastuullisuus, uuden etsiminen ja yhteisöllisyys ovat työn käytännöllisen tekemisen rinnalla tärkeitä opetushenkilöstön työhön ja koulutukseen kuuluvia asioita.

Tämä artikkeli on julkaistu Pedagogissa 2/2020. Haaga-Helia Pedagogi käsittelee ammatilliseen koulutukseen, opettajankoulutukseen ja opetukseen liittyviä teemoja. Lehteä julkaisee Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Lehden toimituskuntana on opettajakorkeakoulun kehittämisryhmä ja päätoimittajana johtaja Jari Laukia.