Siirry sisältöön
Digitaalisuus
Yhteiskehittämään verkossa!

Ratkaisujen kehittäminen on helppoa. Hyödyllisten ratkaisujen kehittäminen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa. Lisäksi yksin on hankala kehittää todellista lisäarvoa tuottavia ratkaisuja.

Julkaistu : 05.10.2020

Yhteiskehittäminen (co-creation) on jaettujen ongelmien määrittelyä ja niiden ratkaisemista sekä ratkaisujen arvioimista yhdessä. Esimerkiksi palvelujen kehittäminen nojaa yhä enemmän yhteiskehittämiseen. (Prahalad & Ramaswamy 2004).

Yhdessä tekemällä voidaan tuottaa parempia palveluja asiakkaille ja helpottaa palvelujen tuottamiseen osallistuvien työntekijöiden arkea. Yhteiskehittämisen hyötyjä on muun muassa työntekijöiden ja omistajien sitouttaminen kehittämiseen (Hatch and Schultz 2010; Madden ym 2006). Brändikokemuksen parantuminen ja siihen vaikuttaminen ovat keskeisiä hyötyjä asiakkaan näkökulmasta (Nysveen ym., 2012; O’Cass & Ngo, 2011).

Dialogiin panostaminen nähdään tärkeänä elementtinä yhteiskehittämisessä (Prahalad & Ramaswamy 2004). Dialogissa pyritään osallistamaan erilaisia ihmisiä yhteisen ongelman ratkaisemiseen. Lisäksi tarkoituksena päästä yhteiseen ymmärrykseen ongelmasta ja sen ratkaisusta oman näkökannan oikeaksi todistamisen sijaan. Osallistujien erilaisuus ja mahdollinen eriarvoisuus on huomioitava. Esimerkiksi ikä, sukupuoli, koulutustaso, sosiaalinen asema tai asema organisaatiossa eivät saa vaikuttaa omien näkökulmien esille tuomiseen. (Holm ym 2018; Hellström 2018.)

SotePeda 24/7 -hankkeessa osallistettiin verkossa

Haaga-Helia on mukana opetusministeriön rahoittamassa SotePeda 24/7 -hankkeessa. Siinä on kehitetty tuoreita pedagogisia ratkaisuja monialaisen sote-koulutuksen tarpeisiin. Hankkeen tiimoilta toteutettiin intensiivinen opintojakso Digitaalisen yhteiskehittämisen projektityö, jolla kokeiltiin erilaisia digitaalisen osallistamisen menetelmiä ja alustoja. Opiskelijaryhmien tehtävänä oli tuottaa ratkaisuja arjen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.

Projektityössä toteutettiin osallistamista opiskelijan itsensä, ulkopuolisten sidosryhmien ja asiantuntijan näkökulmasta. Opiskelijat hyödynsivät osallistamista tiedonkeruussa, ideoinnissa ja ratkaisun suunnittelussa sekä sen arvioinnissa. Osallistamisessa käytettiin muun muassa Miro- ja Flipgrid-alustoja.

Miro on yhteistyön visuaalinen valkotaulusovellus, josta löytyy työpohjia. Miroa käytettiin teemaan liittyvien sisältöjen jäsentelyyn (Mindmap-työpohja), ratkaisujen ideointiin (Brainwriting -työpohja) sekä ratkaisun käyttäjäpolun suunnitteluun (User Story Map -työpohja). Flipgrid puolestaan on videochat-ohjelmisto. Sitä käytettiin asiantuntijan ja opiskelijoiden väliseen ajatusten vaihtoon sekä käyttäjien osallistamiseen tiedonkeruussa.

Hyviä kokemuksia digitaalisista alustoista

Yhteiskehittäminen projektiryhmässä ja ulkopuolisten sidosryhmien kanssa onnistui aika- ja paikkariippumattomasti digitaalisten alustojen avulla. Miron työpohjat mahdollistivat yhteisen tekemisen aina arjen hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen liittyvien sisältöjen jäsentämisestä ratkaisujen ideoimiseen ja niiden tarkempaan suunnitteluun. Mirosta tuotokset löytyvät kätevästi yhdestä paikasta. Etenkin valmiit työpohjat koettiin hyödyllisiksi. Eräs opiskelija totesikin, että ”Miro on helppokäyttöinen ja mukava sovellus, jossa on paljon erilaisia mahdollisuuksia suunnitteluprosessin jokaiseen vaiheeseen”.

Flipgrid mahdollisti erilaisten sidosryhmien (tässä tapauksessa opintopsykologi ja loppukäyttäjät) osallistamisen tiedonkeruuseen ja yhteiseen tiedonrakenteluun alustalle tallennettujen videopuheenvuorojen välityksellä ilman tarvetta olla läsnä yhteisessä kokouksessa. Flipgridistä eräs opiskelija totesi ytimekkäästi, että se on ”hauska tapa kerätä informaatiota” ja että se ”antaa luovan ajattelun soljua eetteriin”.
Nykyisin tarjolla olevat digitaaliset alustat ovat helppokäyttöisiä ja tuovat selkeästi lisäarvoa hajallaan olevien ihmisten yhteiskehittämiseen. Kokemustemme pohjalta voimme suositella kaikille kehittäjille yhteiskehittämistä verkossa.

Teksti: Jarmo Sarkkinen ja Nella Boman
Jarmo Sarkkinen on yliopettaja Digitalous-yksikössä. Nella Boman työskenteli SotePeda 24/7 -hankkeessa projektityöntekijänä.

Lähteet

  • Hatch, M. J. & Schultz, M. (2010). Toward a theory of brand co-creation with implications for brand governance. Journal of Brand Management, 17(8), 590-604.
  • Hellström, E. (2018). Dialogi tiedon ja ymmärryksen välineenä kompleksisessa maailmassa. Sitra. Julkaistu 26.11.2018
  • Holm, R., Poutanen, P. & Ståhle, P. (2018). Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Sitra. Julkaistu 26.11.2018.
  • Madden, T. J., Fehle, F. & Fournier, S. (2006). Brands matter: An empirical demonstration of the creation of shareholder value through branding. Journal of the academy of Marketing Science, 34(2), 224-235.
  • Nysveen, H., Pedersen, P. E. & Skard, S. (2013). Brand experiences in service organizations: Exploring the individual effects of brand experience dimensions. Journal of Brand Management, 20(5), 404-423.
  • O’Cass, A. & Ngo, L. V. (2011). Examining the firm’s value creation process: a managerial perspective of the firm’s value offering strategy and performance. British Journal of Management, 22(4), 646-671.
  • Prahalad, C. K. & Ramaswamy, V. (2004). Co‐creation experiences: The next practice in value creation. Journal of interactive marketing, 18(3), 5-14.