Siirry sisältöön
Soiva ja luova opettajuus
Turvallinen oppimisympäristö on tärkeä – myös musiikin oppitunnilla

Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun pedagogisessa oivallustyöpajassa 2020 oli tavoitteena, että taidepedagogiopiskelijat pohtivat rooliaan opettajana, vahvistavat opettajaidentiteettiään, kehittyvät opettajina, verkostoituvat ja jakavat pedagogista asiantuntijuutta. Opiskelijat ovat työstäneet vertaisryhmissä opetusmateriaalipaketteja ja blogeja.

Kirjoittajat:

Julkaistu : 16.06.2020

Turvallinen oppimisympäristö on perusta oppijalähtöiselle oppimiselle. Se, miten oppilas kohdataan ryhmässä tai yksilöopetuksessa, vaikuttaa turvallisen ilmapiirin syntymiseen. Vielä haasteellisempaa tämä voi olla opettajalle suuressa ryhmässä. Miten huomioida jokaista tasapuolisesti ja niin että jokainen kokee kuuluvansa ryhmään?

Ryhmäopetuksessa opettaja voi tukea taiteen ja luovuuden keinoin ryhmänmuodostumista. Opettaja voi edesauttaa luottamuksen syntymistä itsensä ja oppilaiden välillä, mutta myös muiden ryhmäläisten välillä. Luovat työtavat – kuten tanssi, laulu, soitto, sana- ja kuvataide – voivat parhaassa tapauksessa olla voimaannuttavia asioita aivan jokaiselle ryhmässä olijalle.

On tärkeää, että jokainen ryhmässä olija kokee itsensä arvostetuksi ja merkitykselliseksi. Jos ryhmässä on eri-ikäisiä, esimerkiksi lapsia ja aikuisia, lapset peilaavat helposti oman vanhempansa käyttäytymistä. Siksi onkin tärkeää, että vanhempi kokee myös oppimisen turvalliseksi ja myös häntä rohkaistaan. Rohkaisua ei siis tarvitse ainoastaan lapsi.

Turvallinen oppitunti koostuu rutiineista

Kuinka sitten suunnitella oppitunti niin, että se herättää turvallisuuden kokemuksen? Lapsille on tärkeää, että heillä on elämässään tuttuja rutiineja, kuten tutut ruoka- ja nukkumaanmenoajat. Uudessa ryhmässä on tärkeää luoda rutiineja, jotka toistuvat jokaisella kokoontumisella. Toiminnan voi aloittaa tutulla laululla tai kysellä jokaiselta kuulumisia niin, että jokainen tulee huomioiduksi.

Jos joku ryhmästä tulee myöhässä tunnille, on hyvä viestittää hänelle, että hän on tervetullut ja pääsee hyvin vielä mukaan yhteiseen hetkeen. Samalla opettaja viestittää myös muille oppilaille, ettei ole vaarallista myöhästyä eikä opettajaa tarvitse pelätä.

Erityisesti lapsiryhmässä luottamuksen syntymiseen voi hyödyntää esimerkiksi jotakin tuttua hahmoa, joka seikkailee mukana aivan kuten lapsetkin. Hahmo voi olla vaikkapa ”muskarihiiri”, joka on ovella lapsia vastassa ja osa ryhmää. Hahmo voi olla linkki lasten ja tuntemattoman aikuisen välillä. Hahmon ympärille voi rakentaa myös satuja, jotka tukevat toimintaa.

Taide tuo hyvinvointia elämään kokonaisvaltaisesti

Opettajan monipuoliset luovat työtavat mahdollistavat erilaisia kokemuksia taiteen mahdollisuuksista. Tärkeintä on kuitenkin viestittää, että oppiminen on mukavaa. Se tapahtuu kuin vahingossa mukavan yhdessäolon ja tekemisen kautta.

Taiteen eri osa-alueet tukevat hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät myös esimerkiksi muistisairauksia. Säännöllinen luova ryhmätoiminta täyttää sosiaalisia tarpeita, auttaa tunne-elämän säätelyssä ja kohottaa mielialaa.

Siksi on tärkeää, että jokainen ihminen iästä tai elämäntilanteesta huolimatta saisi löytää voimavaroja taiteesta omaan elämäänsä tukemaan hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

Lähteet

Huhtinen-Hilden, L. & Pitt, J. 2018. Taking a Learner-Centred Approach to Music Education.

Huhtinen-Hilden, L., Raninen, T. & Ranta-Meyer, T. 2010. Soivia kohtaamisia.

Tämä blogikirjoitus kuuluu taidepedagogiopiskelijoiden kirjoittamien Soiva ja luova opettajuus -tekstien sarjaan. Opiskelijat suorittavat Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osan tutkintoonsa kuuluvista opettajan pedagogista opinnoista.

Soiva ja luova opettajuus