Soiva ja luova opettajuus
Kuvalliset tehtävät motivoivat soiton alkeisopetuksessa – näin syntyi Motipussi

Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun pedagogisessa oivallustyöpajassa 2020 oli tavoitteena, että taidepedagogiopiskelijat pohtivat rooliaan opettajana, vahvistavat opettajaidentiteettiään, kehittyvät opettajina, verkostoituvat ja jakavat pedagogista asiantuntijuutta. Opiskelijat ovat työstäneet vertaisryhmissä opetusmateriaalipaketteja ja blogeja.

Julkaistu : 16.06.2020

Kehittelimme Haaga-Helian pedagogisten opintojen vertaisryhmässä oppimateriaalipakettia. Ryhmässämme oli musiikkipedagogiopiskelijoita varhaisiän musiikkikasvatuksen sekä instrumenttiopetuksen linjoilta.

Halusimme ideoida ja luoda sellaisen materiaalipaketin, joka olisi hyödyllinen sekä opettajille että oppilaille instrumentin alkeisopetuksessa. Ajatuksen pohjalta syntyi tehtäväpaketti soittotunnille, joka motivoi oppilasta sekä selkeyttää ja konkretisoi oppitunnin rakennetta.

Oppilaan osallisuus soittotunnilla kasvaa

Oppimateriaalipakettimme sai nimen Motipussi. Se on suunnattu lapsille noin neljävuotiaasta siihen ikävuoteen asti, kun lapsi on valmis luopumaan kuvallisesta tuesta opetuksessa. Materiaalipaketti on pääosin suunniteltu viululle, alttoviululle ja kanteleelle, mutta on mahdollisesti sovellettavissa hyvin myös muille instrumenteille. Motipussin myötä oppijan osallisuus soittotunnilla kasvaa. Tunnin rakenne ja harjoitukset kuvitetaan tehtäväkorttien avulla näkyväksi osaksi oppilaan oppimisprosessia.

Motipussin kantavana ajatuksena on soittotunnin jaottelu neljään vaiheeseen Inkeri Simola-Isakssonin kehittämän tunnin kaaren muotoutumisajatuksen mukaisesti: viritys, valmius, veto ja viimeistely. Näitä neljää vaihetta varten oppimateriaalimme sisältää neljä eriväristä pussia, jokaiselle vaiheelle omansa. Pussit taas sisältävät kuhunkin osioon sopivia kuvallisia tehtäväkortteja.

Kortit ovat joko kuvakortteja, tyhjiä kortteja, joita opettaja voi itse täydentää, tai toivekortteja, joiden kohdalla oppilas saa esittää tehtävätoiveita kyseisen kortin kohdalle. Lisäksi materiaali sisältää neljä taustaa, joille tehtäväkortit voi kiinnittää näkyviin tunnin ajaksi. Taustat on nimetty tunnin vaiheiden mukaan ja värikoodattu pussien kanssa yhteneväisiksi.

Viritys, valmius, veto ja viimeistely -taustat ja niille kuuluvat Motipussi-kortit.

Perusideana on nostaa Motipussista kortteja, jotka kiinnitetään omiin taustoihinsa joko tunnin alussa tai tunnin edetessä. Oppilas nostaa pussista kortin, joka kertoo kyseisen vaiheen tehtävän. Jos ideana on yllätyksellisyys, tehdään valinta sokkona, mutta jos halutaan lisätä oppilaan osallisuutta tuntiin, saa oppija itse valita mieluisan kortin. 

Opettaja voi vaikuttaa tehtäväpussin sisältöön ennen tuntia, mutta oppilas osallistuu tunnin rakentamiseen vaikuttamalla tunnin kulkuun. Tämä tuo tuntiin hauskuutta ja mielekkyyttä sekä lisää oppimismotivaatiota. Tehtävät myös tarjoavat konkreettisia keinoja kokonaisuuksien hahmottamiseen kuvien avulla.

Taikaliimanäppi-kortti. Motipussi-kuvakortin kääntöpuolelta löytyy tarkempi sanallinen ohje.

Motipussi auttaa myös opettajaa

Materiaalipaketti tuo myös opettajan kannalta tunteihin mielekkyyttä ja tarjoaa luovempia ideoita niiden suunnitteluun. Motipussi siis helpottaa tuntien suunnittelua ja tukee opetussuunnitelman mukaista monipuolista opetusta.

Kun tuntien rakenne pysyy selkeänä, on opetukseen helpompi tuoda mukaan erilaisia näkökulmia musiikkiin, esimerkiksi säveltämistä, improvisaatiota ja musiikin teoriaa. Motipussi auttaa opettajaa kehittämään tunneista monipuolisia kokonaisuuksia, jotka muodostavat selkeän jatkumon oppilaan oppimiselle. Korttien avulla voidaan siis seurata tunnin vaiheita ja pitää mielenkiinto yllä koko oppitunnin ajan. 

Motipussi tuo mahdollisuuden oppia hahmottamaan kokonaisuuksia yksittäisten asioiden sijaan. Lapsi hahmottaa järjestystä kuvien avulla paremmin, joten hän voi luottavaisin mielin osallistua toimintaan, kun tietää koko ajan mitä tapahtuu seuraavaksi (Vesa, 16). Kun tunneilla edetään johdonmukaisesti, oppilas oppii samalla sitä, miten hän voi kotona harjoitella johdonmukaisella tavalla. Kuvat tukevat itsenäistä toimintaa, ja kuvista hyötyvät kaikki, eivät pelkästään erityistä tukea tarvitsevat (Alanko, 17, 21).

Kun oppilas pääsee itse vaikuttamaan tunnin sisältöön, ymmärtää hän valintojensa merkityksen eli tällä tavoin syy–seuraus-suhde on läsnä tunnilla opittavissa asioissa. Musiikin iloa on entistä helpompi löytää ja ylläpitää moniaistillisen opettamisen kautta.

Kuvat auttavat hahmottamaan ja konkretisoivat

Yhtenä motivaatiota määrittävänä tekijänä voidaan pitää oppijalähtöisyyttä, jonka myötä oppimistapahtuma muuttuu taiteellisen tai tiedollisen suorittamisen sijasta koko ihmisen kohtaamiseksi ja hyväksymiseksi musiikillisen toiminnan kautta. Tällöin kohtaaminen tapahtuu suurimmaksi osaksi ei-kielellisen viestinnän avulla. (Huhtinen-Hilden, 160.)

Kuvat tekevät tapahtumista konkreettisia ja tukevat lasta ymmärtämään toimintaa vaiheittain, toiminnan alkamisesta ja etenemisestä siihen mitä lapselta odotetaan ja keitä toimintaan osallistuu. Lisäksi johdonmukaiset, selkeät ja ymmärrettävät säännöt auttavat lasta toimimaan odotusten mukaisesti. (Meiju Vesa 2018, 15)

Leikinomaiset, hauskat ja kiinnostavat tehtävät motivoivat lasta. Niiden yhteydessä lapsi huomaamattaan harjoittaa eri taitojaan. Leikinomaisen ja vuorovaikutteisen musiikkitoiminnan kautta voidaan siis tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista (Lindberg-Piiroinen, 114). Mitä enemmän on leikillisyyttä, sitä enemmän on motivaatiota (Piispanen, 10). 

Konkreettista apua monipuoliseen opetukseen

Testasimme ja arvioimme Motipussia niin, että yksi ryhmän jäsenistämme testasi tehtäviä ja videoi opetuksen. Ryhmän jäsenet kuitenkin voivat ottaa ideaa mukaansa omaan opetukseensa myös myöhemmin ja arvioida sen toimivuutta.

Yhteistyömme Motipussi-projektin kanssa sujui mukavasti. Vertaisryhmämme henki oli avoin ja innostava, ja ryhmässämme oli tilaa hyvien ja uusien ideoiden syntymiselle. Ryhmä ei ehtinyt porukalla tapaamaan kasvotusten, mutta yhteistyö sujui hyvin etätyöskentelynä, ja saimme työn jakautumaan ja onnistumaan mutkitta. Kommunikointi tapahtui pääasiassa viestiketjussa kuvien ja tekstin kera, mutta kokoonnuimme muutaman kerran videoyhteyden välityksellä kokoamaan ajatuksia. 

Motipussi-materiaalipaketin toteuttaminen tuntui oikealta valinnalta, sillä olimme kaivanneet konkreettista apua opetuksen monipuolisuuden kehittämiseen. Projektin avulla saamme välitettyä itsellemme ja muille opettajille ideoita ja varmuutta oppitunneille. Näin kuvien käytön hyödyt voivat näkyä entistä paremmin opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa sekä oppimistuloksissa.

Lähteet

Huhtinen-Hildén, L. 2012. Herkät tuntosarvet musiikin opettamisessa. Teoksessa Musiikkipedagogin käsikirja. Opetushallitus.

Lindeberg- Piiroinen, A. 2017. Lapsi ja musiikki. Teoksessa Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja. Classicus.

Piispanen, U. 2019. Muskarisoppa. Reseptejä varhaisiän musiikkikasvatukseen. Lasten keskus ja Kirjapaja Oy.

Vesa, M. 2018. Kuvat varhaiskasvattajan pedagogisen työn tukena. Opinnäyte Turku AMK.

Alanko, E. 2014. Kuvat osaksi arkea: Kuvien käytön kehittäminen päiväkodin lapsiryhmässä.  Opinnäyte Laurea AMK.

Tämä blogikirjoitus kuuluu taidepedagogiopiskelijoiden kirjoittamien Soiva ja luova opettajuus -tekstien sarjaan. Opiskelijat suorittavat Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osan tutkintoonsa kuuluvista opettajan pedagogista opinnoista.

Soiva ja luova opettajuus