Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Verkko-oppiminen opiskelijoiden silmin COVID-19-poikkeusaikana

Tänä keväänä paljon puhuttu resilienssi on ollut koetuksella niin opiskelijoilla kuin opettajilla. Päätimme Porvoon kampuksella tutkia, miten opiskelijat ovat kokeneet oppimisen poikkeusaikana. Synnyttihän COVID-19 poikkeuksellisen verkko-oppimisen koelaboratorion.

Kirjoittajat:

Sirpa Lassila

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 12.06.2020

Tuloksista on meille hyötyä poikkeusajan reflektoinnissa ja ennen kaikkea suunnitellessamme tulevia toteutustapoja. Kaikkia etä- ja verkko-oppimiseen liittyviä kokemuksia ei voi yleistää pätemään normaaliaikoina, koska tilanne on ollut erittäin poikkeuksellinen. Systemaattinen tutkimus auttaa kuitenkin päätöksenteossa.

Kattavaan kyselyymme, jonka teoreettisena viitekehyksenä toimi mukaillen verkko-oppimisen kokemuksien tutkimus (Gray & DiLoreto, 2016), saimme yli 200 vastausta, joka edustaa 25 %:a vuosikurssien 2017-2020 aloittaneista.

Tutkimme opintojaksojen organisointia, oppijoiden vuorovaikutusta, ohjaajien läsnäoloa, opiskelijoiden sitoutuneisuutta sekä opiskelijoiden tyytyväisyyttä. Pääsääntöisesti opiskelijat ovat kokeneet kaikki tutkimamme ulottuvuudet enemmän positiivisina kuin negatiivisina. Enemmistö vastaajista (58 %) koki oppimistavoitteiden täyttyneen.

Muutama ilahduttava nosto laajasta aineistosta pitää sisällään seuraavia ulottuvuuksia, joissa opiskelijoiden kokemus on ollut hyvin positiivinen. Opiskelijat kokevat omaavansa hyvät tekniset valmiudet verkko-oppimiseen, he pystyvät työskentelemään aktiivisesti pienryhmän kanssa verkkoympäristössä ja saavuttamaan tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja.

Merkille pantavaa on kuitenkin, että vajaa kolmannes opiskelijoista oli kaikilla ulottuvuuksilla mitaten kokenut oppimisen poikkeusaikana enemmän negatiivisesti kuin positiivisesti. Joukko on siinä määrin merkittävä, ettei sen kokemusta pidä ohittaa.

Avointen kysymysten kautta esille tulleiden oppimiskokemusten pohjalta vastaajissa on tunnistettavissa  karkealla tasolla kolmenlaisia opiskelijatyyppejä. Yhdelle joukolle poikkeusajan etäopetus on ollut positiivinen asia, mahdollisuus. Taustalla on usein liikkumisessa säästynyt aika, joustavuus ja kyky säädellä omia aikatauluja sekä parempi keskittyminen omissa oloissa. ”Verkko-opintoihin siirtyminen on minun kohdallani ehdottomasti suuri helpotus jo ihan aikataulujenkin kanssa (suhteellisen pitkä koulumatka). Kotona pystyy keskittymään jopa paremmin, kun on hiljaista.”

Joillekin muutos ei ole ollut mitään ihmeellistä tai mainittavaa, ”business as usual” siis. ”Olen opiskellut jo muutaman kurssin kokonaan verkossa. Ei siis mikään uusi juttu ja Moodlessa on oikein hyvin materiaalia.”

Kolmas iso joukko ovat opiskelijat, joiden motivaatioon ja suoriutumiseen poikkeusaika on vaikuttanut monin tavoin negatiivisesti. Taustalla ovat sekä kokemukset verkko-opetuksen toteutuksesta että yksityiselämään poikkeusaikana tulleet haasteet. Parhaimmillaan opinnot ovat tarjonneet ankkurin kiinnittyä vaikeassa ajassa johonkin tuttuun ja jatkuvaan, kun taas pahimmillaan opiskelija on kokenut jääneensä aivan yksin. ”En ole puhunut kenenkään kanssa. Haaste on, etten tiedä ketkä olisivat samanlaisessa tilanteessa ja onko muillakin vaikeuksia jaksaa henkisesti eteenpäin näinä aikoina.”

Ohjaajien tuki ja viestintä, verkkopedagogiikan toteutus, oman pienryhmän – esimerkiksi projektiryhmän – tuki mainittiin merkittävinä asioina, joilla on vaikutusta oppimiskokemuksen muodostumiseen. Monet opiskelijat kaipasivat varsinaisen opetuksen ja ohjauksen ulkopuolisia keskusteluja sekä välittämisen kokemusta.  

Kyselystä voi päätellä, että opettajat ovat haastavissa olosuhteissa selvinneet opetuksesta ja ohjauksesta hyvin. On tärkeää tunnistaa huomattavat erot opiskelijoiden verkko-oppimisen kokemuksissa. Jatkossa on tärkeä turvata se, että on olemassa vaihtoehtoisia toteutustapoja: verkkoa, kontaktia ja hybridiä.

Tutkimuksessa tuli myös esille, että nuorilla on usein hyvät tietotekniset valmiudet mutta puutteita on verkko-oppimisen edellyttämissä uudenlaisissa viestinnän, tiimityön ja itseohjautuvuuden taidoissa. Suuri osa opiskelijoista koki ahdistusta tulevaisuudesta ja omasta opiskelustaan koronan vuoksi, mikä täytyy ottaa huomioon miettiessämme oppimiseen liittyviä ratkaisuja muuttuvassa ja epävarmassa ympäristössä. Kyselyn pohjalta ilmeni, että niin opiskelijoiden kuin opettajien lähestymisessä verkkopedagogiikkaan on suuria eroja. Varmaa on, että tarvitsemme paljon keskustelua verkkopedagogiikasta ja parhaiden käytäntöjen jakamista.

Lisätietoja antavat Anette Kairikko anette.kairikko(at)haaga-helia.fi ja Sirpa Lassila sirpa.lassila(at)haaga-helia.fi

Lähteet:

Gray, J. A., & DiLoreto, M. (2016). The effects of student engagement, student satisfaction, and perceived learning in online learning environments. International Journal of Educational Leadership Preparation, 11(1), n1.​