Jatkuva oppiminen
Opinnollistaminen on jatkuvan oppimisen elinehto

Työelämässä kertyneen osaamisen huomioiminen ja validoiminen ovat ehdoton edellytys sille, että pystymme palvelemaan tutkinto-opiskelijoitamme ja toteuttamaan jatkuvan oppimisen tavoitteita.

Julkaistu : 08.06.2020

Voiko korkeakouluopintojen aikana työssä kertyvällä osaamisella laajentaa kehittyvää asiantuntijuuttaan? Miten autenttinen työ ja aktiivinen harrastustoiminta muotoutuvat osaksi korkeakouluopintoja? Millaiset ohjauksen, osaamisen tunnistamisen ja tunnistamisen prosessit se edellyttää korkeakoululta ja korkeakoulupedagogiikalta?

Nämä ovat avainkysymyksiä korkeakoulun kehittäessä työelämäläheisyyttään, jatkuvan oppimisen moninaista palvelutarjontaansa sekä pedagogiikkaansa. Kyseiset haasteet koskettavat myös oppivaa asiantuntijaa, asiantuntijaksi opiskelevaa, työpaikkoja sekä järjestökenttää.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreeseen julkaisuun Miten osaaminen näkyväksi on koottu käytäntöjä osaamisen validointityöstä. Mukana on esimerkkejä ympäri maailman: muun muassa Suomesta, Tanskasta, Ranskasta, Irlannista, Etelä-Afrikasta ja Kanadasta. Kartoitus on koonti osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen eritasoisista ja erilaisista rakenteista: miten sitä tehdään virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa, entä työssä ja vapaa-ajalla toteutuvassa oppimisessa?

Raporttia lukiessa on hienoa huomata, ettei Haaga-Helian panos osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämisessä ole ollut millään tavalla vähäinen. Vuosina 2012-2014 johdimme Osataan-hanketta, joka oli ESR-rahoitteinen ja jossa oli mukana yhdeksän korkeakoulua. Keskityimme työstä kertyvän osaamisen ja korkeakouluopintojen integroitumiseen. 

Osataan-hanke ei suinkaan syntynyt tyhjästä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen prosessit ja teemat olivat jo sitä ennen rantautuneet koulutuksen kentälle; oli puhuttu ahotoinnista. Katse haluttiin kuitenkin siirtää hieman toisaalle ja tarkastella opintojen aikana tehdystä työstä kertyvän reaaliaikaisen osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Osataan-hankkeen aikana työstimme käsitteen työn opinnollistaminen, joka täydensi korkeakoulukentän osaamisperustaisuuden työkalupakkia. 

Käsite herätti ristiriitaisia reaktioita. Se kuitenkin jäi elämään, ja sen konkreettiset ratkaisut korkeakouluissa jatkoivat kehittymistään. Sittemmin opinnollistamisen käsite on löytänyt tiensä hallitusohjelmiin, opetus- ja kulttuuriministeriön materiaaleihin, ammattikorkeakoulukentän dokumentteihin ja osaamisperustaiseen toimintaan korkeakoulujen ja työelämän välillä.  

Tarve ratkaista ongelma on ollut isompi kuin tarve keskustella oikeista käsitteistä tai korkeakoulutasoisen osaamisen saavuttamisen ”oikeista” muodoista. Ytimessä on ollut se, miten ratkaista haasteet, joita opintojen aikainen työssäkäynti tuo opiskelulle ja opetukselle.

Mäkkärin ravintolapäälliköt näyttävät esimerkkiä

McDonald’s Suomi teki rohkean koulutusaloitteen vuonna 2013 ja lähti Haaga-Helian kanssa rakentamaan ravintolapäälliköille pilottitoteutusta. Tässä toteutuksessa konsernin sisäinen koulutus ja työssä hankittava osaaminen tunnistettiin osaksi restonomikoulutuksessa tavoiteltavaa osaamista. Näiden rinnalle räätälöitiin opintojaksoja, jotka toteutettiin Haagan restonomikampuksella. Syntyi Suomen ensimmäinen tutkintoon johtava ja opinnollistamiselle vahvasti perustuva ammattikorkeakoulutasoinen koulutus.

Tätä kirjoitettaessa toinen toteutus kyseisestä koulutuksesta on parhaillaan käynnissä McDonald’s Suomen kanssa. Sitä on rikastettu pilotista saaduilla kokemuksilla, ja sitä on toteutettu myös muilla koulutusaloilla. Vastaavanlaista koulutusta toteutetaan myös Maltalla, kiitos Haaga-Helian koulutusviennin.

Työn opinnollistamisen kehittäminen ei jäänyt tähän. Opinnollistamisen tutkimus-, kehittämis- ja valmennustyötä syvennettiin ja laajennettiin Verkkovirta (2015-2017) ja Toteemi (2017-2019) -hankkeissa. Mukana oli entistä enemmän korkeakouluja sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistokentältä. Valmensimme ja kehitimme yhdessä eri korkeakoulujen kanssa heidän profiiliinsa sopivia osaamisperustaisia ratkaisuja. Opinnollistamistyö laajentui myös järjestökentälle: Partion kanssa tehtävä yhteistyö avasi järjestökentän panosta osaamisperustaisessa työssä.

Me Haaga-Heliassa jatkamme osaamisperustaisen korkeakoulupedagogiikan kehittämistä. Opinnollistaminen on meillä saanut nimen Work & Study. Sen rinnalla kulkevat toki aiemmin hankitun osaamisen validointi eli hyväksiluvut ja osaamisen näytöt.

Sekä aiemmin hankitun osaamisen että opinnollistaen hankitun osaamisen näytöt pyrimme keskittämään näyttöpäiviin. Näyttöpäivissä ovat arvioimassa vastuuopettajan, opiskelijan ja vertaisryhmän lisäksi myös alumnit työelämäarvioijina. Työelämäarvioijia varten olemme luoneet erillisen Arviointiosaaja-valmennuksen, jossa alumnimme pääsevät kouluttautumaan arvioijan roolissa toimimista varten. Suosittu valmennus on pyörinyt jo vuodesta 2017.

Opinnollistaminen on yksi korkeakoulujen keskeisimmistä työkaluista. Työelämässä kertyneen osaamisen huomioiminen ja validoiminen ovat ehdoton edellytys sille, että pystymme palvelemaan tutkinto-opiskelijoitamme ja toteuttamaan jatkuvan oppimisen tavoitteita.

Arene tuoreessa ulostulossaan Jatkuvan oppimisen kehittämiseksi ammattikorkeakoulussa nostaa opinnollistamisen keskeiseksi korkeakoulupedagogiseksi ratkaisuksi: ”Työn opinnollistamisen kehittäminen pedagogiseksi ratkaisuksi, jota voidaan tasalaatuisesti toteuttaa eri ammattikorkeakouluissa ja eri alojen koulutuksissa.”

Kattava pohjatyö on tehty. Seuraavat askeleet meidän tulisi ottaa osaamisen edistäjinä yhdessä.

Kirjoittajat Kimmo Mäki, Liisa Vanhanen-Nuutinen, Hannu Kotila, Marjaana Mäkelä, Elina Iloranta ja Merja Alanko-Turunen ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun asiantuntijoita, jotka kehittävät, tutkivat ja valmentavat osaamisperustaista korkeakoulupedagogiikkaa.

Lisälukemista:

Työn ja oppimisen liitto

Opiskelijabarometri (2014, 2016)

Eurostudent VI (2017).

Arene/ ajankohtaista: http://www.arene.fi/ajankohtaista/ehdotukset-jatkuvan-oppimisen-kehittamiseksi-ammattikorkeakouluissa/