Työelämä
Menestystä merkityksellisyydestä

Työn merkityksellisyydellä on tutkitusti selkeä kytkös yrityksen tai organisaation kilpailukykyyn ja menestykseen.

Julkaistu : 03.06.2020

Organisaation menestyksen tekevät ihmiset, ja tutkimusten mukaan työnsä merkitykselliseksi kokeva työntekijä sitoutuu, motivoituu, suoriutuu ja palautuu työstä työn merkitystä vielä pohtivia kanssasisariaan paremmin.

Merkityksellisyys on paitsi uudella tavalla liiketoiminnalle kriittinen raaka-aine myös yhteiskunnallisesti tärkeä seikka. Työnsä merkityksettömäksi kokeva on alttiimpi sairastumaan muun muassa masennukseen ja muihin yhteiskunnalle kalliiksi tuleviin, työkykyä heikentäviin sairauksiin.

Opetusalaa voi pitää alana, jossa työn mielekkyys ja merkitys on helppo hahmottaa; koulutamme ja valmistamme nuoria työelämään. Opettajien usein ajatellaan olevan kutsumusammatissa. Niin tai näin, korkeakoulut ovat vuosien saatossa muuttuneet ja opettamiseen sekä oppilaiden kohtaamisen liittyvät tavat, tavoitteet, paineet ja käytännöt ovat muokanneet työstä entistä hektisempää ja vaikeammin hallittavaa. Koronakriisin aiheuttama välitön siirtyminen etäopetukseen toi oman ylimääräisen haasteen monelle opettajalle, minä ja kollegani mukaan lukien.

Koronakriisin puhjetessa ja julkisen häiriörahoituksen auetessa me Haaga-Heliassa teimme kuitenkin ratkaisun auttaa veloituksetta yrityksiä hakemaan Business Finlandin ja ELY-keskusten rahoitusta yrityksen kehittämiseen. Työtä teimme monialaisessa tiimissä. Haluan kertoa, miten tämä uusi palvelu auttoi minua koronan keskellä saavuttamaan uudella tavalla merkityksellisyyden tunteen työssäni.

Työn merkityksellisyyttä tutkivan FT Frank Martelan mukaan työn arvokkuus ja merkityksellisyys pohjautuvat kolmeen selkeään elementtiin: arvokkuuteen, hyvää tuottavaan päämäärään sekä itsensä toteuttamiseen. Miten nämä toteutuivat yritysten kehittämishankkeiden sparrailussa ja häiriörahoitushakemusten tekemisen tukemisessa?

Arvokkuus viittaa siihen, että työssä on itsessään jotakin merkityksellistä ja arvokasta eikä se toimi vain välineenä muiden päämäärien kuten vapaa-ajan tavoittelulle. Yritysten ja yrittäjien auttaminen on juuri tätä! Vaikka pieni määrä suuryrityksiä tekeekin miltei 8 % Suomen BKT:sta, pienet ja keskisuuret yritykset vastaavat yhdessä miltei 60 % kaikkien yritysten tekemästä liikevaihdosta. BKT:stakin niiden osuus on runsaat 40 %, ja ne työllistävät noin 66 % yksityisen sektorin työvoimasta. Ilman toimivaa ja monipuolista PK-sektoria ei meillä olisi isoja vientiyrityksiä eikä oikeastaan toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaakaan. PK-yritykset ovat taloutemme ahkeria muurahaisia, joten niiden auttaminen tuntui itsessään jo varsin arvokkaalta.

Häiriörahoituksen taustalla tulee olla aito ja tulevaisuuteen luotaava kehittämissuunnitelma. Tämä antoi työlleni hyvää tuottavan päämäärin: tunteen siitä, että työn päämääränä oli tuottaa jotakin arvokasta. Oikeastaan kaikki sparrailun aikana tapaamani yrittäjät ovat olleet varsin vahvoilla kehittämisotteilla varustettuja. Lisäksi monet kehittämistavoitteet liittyivät ihmisten arjen helpottamiseen, ekologisuuteen tai yksinkertaisesti kilpailukyvyn ja työllistymisen parantumiseen. Selkein ja kirkkain yksittäinen tavoite oli pystyä edelleen työllistämään oma henkilöstö ja sitä kautta pitämään talouden rattaat pyörimässä. Työllisyyttä isossa kuvassa tukeva päämäärä on todella inspiroiva etenkin taloudellisesti vaikeana aikana.

En koe olevani erityisen luova ihminen eikä minulle itseni toteuttamiseen olennaista ole taidemaalaus, sadetanssi tai sonaatin säveltäminen. Näistä taidoista voin olla muille kateellinen. Minulle itsensä toteuttaminen on pitkälle vuorovaikutusta toisten kanssa, ideoiden jalostamista, toisten auttamista ja yhteistä ajatusten kehittelyä sekä oivaltamisen auttamista. Tähän pääsin luontevasti sukeltamaan kaikkien kohtaamisten myötä. Jokaisen puhelun tai videoyhteyden jälkeen koin tehneeni jotakin hyvää ja jollain tavalla auttaneeni toista.

Haaga-Helian tuki häiriörahoituksen hakemisessa tarjosi minulle oivallisen tilaisuuden sekä toteuttaa itseäni että tehdä työni kautta jotakin hyvää. Uusi tehtävä ja tapa toimia antoi kaivatun piristysruiskeen korona-arjen keskellä ja ennen kaikkea vahvisti omaa kokemustani työn merkityksellisyydestä. Itselleni koronan aikana työn merkityksellisyys koki aivan uudenlaisen tulemisen.

En usko merkityksellisyyden tavoittelun jäävän koronan tai tämän kampanjan varaan. Jatkossa mietin tarkemmin, mikä luo merkityksellisyyttä ja arvoa minulle, organisaatiolle ja sidosryhmille. Nyt on hyvä aika kenen tahansa yksilön tai organisaation pohtia merkityksellisyyden vahvistamista, kun kilpailuasetelmat ovat radikaalisti muuttuneet ja menestys mitataan ehkä uudella tavalla.