Kategoriat
Toimiiko, kuuluuko? – etäohjauksen peruskysymyksiä

Vaikka opetus on siirtynyt verkkoon, opettaja ei voi ulkoistaa opettamista eikä ohjausta koteihin vanhemmille tai opiskelijoille itselleen.

Julkaistu : 01.04.2020

Suomen oppilaitokset siirtyivät digiharppauksella etäopetukseen viikko sitten. Sosiaalisesta mediasta voimme lukea sekä sankaritarinoita onnistumisista ja luovista ratkaisuista että tuskallisia puheenvuoroja etäopetuksen laadusta tai vaikeudesta. Kiistellään siitä, onko pelkkä tehtävien anto riittävää opetusta vai ei. Etäopetus saattaakin jo sujua Zoomin ja Teamsin välityksellä, mutta samalla etäohjauksen tarve kasvaa myös.  Opettaja ei voi ulkoistaa opettamista eikä ohjausta koteihin vanhemmille tai opiskelijoille itselleen.

Ohjauksen tarvetta ja tarjoamista voi kukin opettaja miettiä itse. Kysy itseltäsi kolme kysymystä:

  1. Osaavatko opiskelijasi toimia tehtävänantojen mukaisesti? Jos ei, opiskelijat saattavat tarvita toiminnallista ohjausta – mitä heidän pitää tehdä, missä järjestyksessä, mitä painiketta pitää painaa, miten monta sivua pitää kirjoittaa, mihin tuotos palautetaan ja milloin.
  2. Ymmärtävätkö opiskelijasi, mitä pitää tehdä? Jos hukut tarkennuspyyntöihin, opiskelijasi kaipaavat tiedollista eli reflektiivistä ohjaamista. Opettajan tulisi ohjata ajatteluprosessia: avata sitä, mikä tehtävässä on olennaista, mikä tehtävän tavoite on ja mitä sen avulla on tarkoitus oppia. Opettajan pitää karsia aiheesta epäolennaisuudet, puuttua rönsyilyyn ja ohjata selkeästi tiedon äärelle. KVG ei aina riitä.
  3. Jos kyseessä on pari- tai ryhmätehtävä, pystyvätkö opiskelijasi sopimaan keskenään tehtävän vaatimista rooleista, vastuista, velvollisuuksista, tiedon jakamisesta, tehtävän etenemisestä? Jos opiskelijoiden ryhmätyö sakkaa, he tarvitsevat vuorovaikutuksellista ohjausta – kannustusta, alkuun auttamista, tsemppaamista, opettajan tekemää roolijakoa ja vastuiden kirkastamista. Verkkokeskusteluissakin opettajalla voi olla iso rooli keskustelun vuorovaikutuksen ohjaajana tai moderaattorina.

Kovin usein etäopiskelu nähdään synonyymina itseopiskelulle, ja itseopiskelu puolestaan synonyymina yksin opiskelulle. Verkko-opiskelu on parhaimmillaan ja pahimmillaan sosiaalista; toisaalta verkkotenttivastauksia on helppo jakaa Whatsupissa ruutukaappauksina, mutta toisaalta vilkas ryhmäkeskustelu voi koukuttaa. Jos opettajan aika ei riitä jatkuvaan etäohjaamiseen, voi harkita vertaisohjaajia (opiskelijatutoreita), jotka voisivat kenties opinnollistaa joitain opintoihin kuuluvia opintojaksojaan toimimalla opettajan oikeana kätenä toisella opintojaksolla.

Whatsuppia ei kannata turhaan karsastaa. Pieni ohjausviesti silloin tällöin etäopiskelun jatkuessa tuskallisen pitkään ei kuormita ketään. Kysy vaikka ”mitä kuuluu?”. Ohjausta voi tarjota Teamsissa, Zoomissa, tai vaikka Moodlen chatissa. Toisille sopii chat-muotoinen ohjaus, toisille ääni- ja kuvayhteyden käyttö. Kun opettaja roikkuu etätöissä koneella muutenkin, ohjaukseen voi kiinnittää viikoittaisen päivystysajan.

Älä tyrkytä ohjausta, mutta ole saatavana. Ohjaus kuuluu opettajan ydintehtäviin.