Siirry sisältöön
Vastuullisuus
Rasismikokemukset vaikuttavat opiskelijan mielenterveyteen

Rasismikokemuksilla voi olla valtava merkitys opiskelijan hyvinvoinnille. Siksi rasismista on tärkeää puhua, vaikka se saattaisi aiheena olla pelottava.

Julkaistu : 19.03.2020

Monet opettajat kokevat rasismin vahvana ja pelottavana sanana. On helpompi puhua syrjinnästä kuin rasismista tai rodullistamisesta, jotka sanoina johtavat rotu-käsitteen äärelle. Pohdimme tässä blogissa ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Michaela Mouan kanssa, miksi on kuitenkin tärkeää käyttää näitä R-sanoja, mitä käsitteillä tarkoitetaan ja miten rasismi vaikuttaa opiskelijan mielenterveyteen.

Kieli luo todellisuutta

Kieli on valtaa ja käyttämällä kieltä luomme todellisuutta. Näin ollen, jotta asiat muuttuisivat yhteiskunnallisella tasolla, niistä pitää puhua niiden oikeilla nimillä, muuten puhutaan asian vierestä. Suomen kieli on sikäli haastava, että meillä ei ole sanoja, joilla käydä keskustelua rasismista tai oikeastaan antirasismista. Tästä syystä olemme joutuneet lainaamaan sanoja englannin kielestä.  Robert Milesin (1989) kehittelemä käsite, rodullistaminen (racialisation), on yksi näistä sanoista.

Rodullistaminen on siis rasismin ytimessä oleva sosiologinen prosessi. Se on historian saatossa tapahtuva prosessi, jossa ryhmiin liitetään niitä määritteleviä ominaisuuksia, oletuksia ja sosiaalisia hierarkioita esimerkiksi tapakulttuurista, kielestä, historiasta, uskonnosta ja kyvyistä. Määrittely perustuu pitkälti ennakkoluuloihin, pelkoihin ja stereotypioihin. Rodullistamisen prosessi siis johtaa rasistiseen toimintaan. Ei-valkoisiksi rodullistettuihin ryhmiin liitetyt määrittelyt ja merkitykset nähdään synnynnäisinä ja muuttumattomina. (Miles 1989.)

Rasismi puolestaan ymmärretään usein ainoastaan yksilöiden tai ryhmien välillä tapahtuvana tietoisena ja tahallisena tekona, kuten solvaavat sanat tai väkivalta rasistisin motiivein. Tämä on helpoin rasismin muoto ymmärtää. Rasismi on kuitenkin systeemi, ja sen skaala yltää arjessa tapahtuvista, näennäisesti harmittomista sanoista ja teoista, eli mikroagressioista, aina yhteiskunnan rakenteissa tapahtuvaan rasistiseen syrjintään, kuten rekrytointisyrjintään, asti.

Kun puhumme rasismista ja rodullistamisesta, tunnustamme, että ilmiö on olemassa ja se vaikuttaa myös monen opiskelijan hyvinvointiin merkittävästi. Moni rasismia kokenut opiskelija on saattanut olla ”näkymättömänä” kouluympäristössään jo pitkään. Jokaisen opiskelijan näkyväksi tekeminen edellyttää opettajilta avoimuutta opiskelijan kokemuksille siitä, millaista on olla ei-valkoisena valkonormatiivisessa oppilaitoksessa ja millaisia vaikutuksia rasismikokemuksilla voi opiskelijalle olla.

Rasismi ja mieli

Rasismin kokemukset ovat haitallista ihmisen hyvinvoinnille. Usein kertautuvina ne ovat merkittävä tekijä ei-valkoisiksi rodullistettujen opiskelijoiden mielenterveyden pulmiin. Michaela Moua on tutkinut rasismin vaikutuksia mielenterveyteen ja nähnyt konkreettisesti, miten rasismi voi ihmisen mielenterveyttä horjuttaa:

Rasismin vaikutukset mielenterveydelle voivat olla kauaskantoiset. Rasismi olisi tärkeä tunnistaa ja tunnustaa traumana. Yhdysvalloissa tutkimusta, jossa rasismi tunnistetaan traumana, on vienyt eteenpäin etenkin Dr. Robert T. Carter.  Toistuva ja kasautuva traumatisoiva tekijä ihmisen elämässä aiheuttaa niin sanotun II-tyypin trauman. Rasismi aiheuttaa sen kohteelle kroonista stressiä, joka johtaa psykologisiin ja fysiologisiin oireisiin sekä vaikuttaa sosiaaliseen käyttäytymiseen, sillä se voi olla niin kokonaisvaltaista ja tapahtua arjessa ja rakenteissa. Pitkällä aikavälillä rasisimitraumat voivat johtaa mielenterveyden järkkymiseen.

Opiskelijan rasismikokemuksilla voi olla suora vaikutus oppimiseen ja oppimistuloksiin. Stressin vaikutusta oppimiseen on tutkittu ja todettu, että kun kohonneet stressi- ja kortisolitasot vaikuttavat kognitiivisiin kykyihin. Kortisolia erittyy aivojen hippokampukseen, jolla on tärkeä rooli muistin toiminnassa ja oppimisessa. Stressaantuneella uuden oppiminen hidastuu ja tunteiden käsittely vaikeutuu, ilmenee keskittymisvaikeuksia ja muistihäiriöitä. Näin ollen esimerkiksi uuden informaation sisäistäminen vaikeutuu. (Ks. Kurttila 2016.)

Yleisesti opiskelijoiden jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvät pulmat ovat yleistyneet esimerkiksi kouluterveyskyselyn (2019) perusteella. Täydennyskoulutuksissa on ilmennyt, että opettajat kokevat usein voimattomuutta ja keinottomuutta tunnistaa opiskelijoiden tuen tarvetta. Merkittävää on siis tunnistaa rasismikokemusten aiheuttavat mahdolliset muutokset opiskelijan käyttäytymisessä. Millaisia työvälineitä opettajilla on käytössä,  jotta opiskelijoiden rasismikokemukset vähenisivät?

Turvallisemman opiskeluympäristön luominen on aivan keskeisessä asemassa opiskelijoiden hyvinvoinnin varmistamisessa. Se lähtee viestinnästä ja käytetystä kuvastosta aina henkilöstön monimuotoisuuteen asti. Hyvin tehty toiminnallinen yhdenvertaisuussunnitelma on keskiössä. Ja yhdenvertaisuuden edistämistoimenpiteiden pitäisi olla jatkuvia. Jos opiskelijat kokevat tulevansa nähdyiksi tasavertaisesti muiden opiskelijoiden joukossa, se lisää turvallisuuden tunnetta. Toinen tärkeä asia on ymmärtää kasautuvien rasismitraumojen vaikutus mielenterveyteen ja se, miten se voi vaikuttaa opiskelijoihin. On myös tärkeää tiedostaa oma roolinsa turvallisena aikuisena. Kolmantena asiana, rasistinen häirintä pitää ottaa yhtä vakavasti kuin seksuaalinen häirintä. Seksuaalista häirintää varten oppilaitoksissa on yleensä selkeät prosessit ja yhdyshenkilöt. Se tunnistetaan ja tunnustetaan, mutta rasistisen häirinnän tapahtuessa seistään ”nollatoleransssi rasisimille” -sanahelinän takana ilman mitään tukevia toimenpiteitä.

Aineistot

Mazzula, S.L, Johnson, V.,  Sant-Barket, S. & K. Kirkinis (2016) Race-Based Traumatic Stress, Racial Identity Statuses, and Psychological Functioning: An Exploratory Investigation Professional Psychology Research and Practice 48(1) https://www.researchgate.net/publication/309319476_Race-Based_Traumatic_Stress_Racial_Identity_Statuses_and_Psychological_Functioning_An_Exploratory_Investigation

Miles, R (1989) A History of Race Relations Research: First-Generation Recollections. https://www.amazon.com/History-Race-Relations-Research-Recollections/dp/0803950055

Kouluterveyskyselyn tulokset (2019) https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia

Kurtti, S. 2016. Stressin fysiologinen vaikutus uneen muistiin ja oppimiseen. Opinnäytetyö. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201701251104.pdf


Kirjoittajat: Lehtori Ruut Kaukinen, AOKK ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Michaela Moua