Näkökulmia
Yrittäjyyspedagogiikka tuli – Huomasitko?

Yrittäjyysasiantuntijuutta voi syntyä opiskelijalle huomaamatta, mutta opettajan on syytä tuoda se esiin viimeistään opintojakson lopuksi.

Julkaistu : 16.03.2020

Yksi yrittäjyyspedagogiikan tavoitteista on yrittäjämäinen oppiminen, mikä tarkoittaa yritteliäisyyden ja yrittäjyyden oppimista yrittäjämäisen ja toiminnallisen pedagogiikan kautta (Gibbs 1999). Vaikka yrittäjyys-suuntautuminen ei ole ollut kaikista suosituin valinta opiskelijoidemme keskuudessa viime vuosina, yrittäjyyspedagogiikan avulla on onnistuttu ujuttamaan yrittäjämäistä oppimista usealle opintojaksolle. Saatujen opintojaksopalautteiden perusteella yrittäjyyspedagogiikka on ollut korkeakouluopiskelijoista varsin hauskaa. Yrittäjyysasiantuntijuutta voi siis syntyä opiskelijalle huomaamatta, mutta opettajan on syytä tuoda se esiin viimeistään opintojakson lopuksi.

Yrittäjyyspedagogiikkaan riittää kolme asiaa:

1) arvon luominen ulkopuolisille tahoille, esim. työelämälle

2) tekeminen ja toiminnallisuus, esim. aktiivisesti kokeilemalla sekä

3) riskin kokemus, esim. epävarmojen päätösten teko (Lackeus 2015).

Oletko joskus opiskellut palvelumuotoilua? Tiesitkö, että olet samalla oppinut yrittäjämäistä työotetta? Tästä esimerkkinä upotimme Mahdollisuuksista liiketoimintaan -opintojaksolle innovaatioprosessin yrittäjämäisen työotteen tueksi. Samaa prosessia voi kutsua myös muotoiluajattelun prosessiksi, ja sitä ja sen työkaluja sovelletaan myös palvelumuotoilussa.

Prosessin mukaisesti opiskelijat tunnistuvat liiketoimintamahdollisuuksia, valitsivat niistä kriittisesti arvioiden potentiaalisimman ja kehittivät siitä asiakaslähtöisesti jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja iteratiivisesti ratkaisuidean asiakkaan ongelmaan hyödyntäen erilaisia muotoiluajattelun työkaluja. He kirjasivat oivallukset, tekemänsä muutokset ja päätöksensä validointipäiväkirjaan. He oppivat tekemällä ja kokeilemalla miten erilaiset työkalut, päätökset ja kohtaamiset tukivat heidän ideansa kehitystä. Opiskelijat testasivat prototyyppiä potentiaalisella asiakkaalla, arvioi riskit ja pitsasivat ratkaisuidean lopuksi kokeneelle yrittäjälle. Opiskelijat kokeilivat myös tietoisen läsnäolon harjoitusten vaikutusta oppimiseen ja innovointiin sekä pohtivat tietoisesti ja tiedostamatta omaa sisäistä / ulkoista yrittäjyyttään ja ideansa potentiaalia prosessin aikana. Osaamista arvioitiin itsearvioinnin (validointipäiväkirja), vertaisarvioinnin (työpajatyöskentely) ja ”näyttöjen” (aineistot, esitykset) perusteella. 

Opintojakso on seuraavan kerran tarjolla Haaga-Helian YAMK-opinnoissa ja avoimen opinnoissa syksyllä 2020.

Lähteitä:

Gibbs, A. 1999. Creating an entrepreneurial culture in support of SMEs. Small Enterprise Development, 10(4), 27-38.

Lackeus, M. 2015. Entrepreneurship in education. What, why, when, how

Potinkara, H. 2017. Uskalla innostua, opettajan opas yrittäjyysosaamiseen. Haaga-Helia ja Suomen Yrittäjät.