Näkökulmia
Yrityskiihdyttämöt startupien ponnahduslautana

Kiihdyttämön hienous on, että se on polttopiste, jossa yrittäjät, yrittäjien aikaisemmat verkostot ja kiihdyttämön verkostot kohtaavat.

Julkaistu : 12.03.2020

Startupit ovat viime vuosina saaneet paljon huomiota Suomessa muun muassa SLUSH-tapahtuman myötä. Määritelmällisesti startupit ovat alkuvaiheen yrityksiä, joilla on skaalautuva liiketoimintamalli tai ainakin pyrkimys siihen. Tiedämme, että kukoistava yrittäjyysekosysteemi vaatii tiheän aluskasvillisuuden alkuvaiheen yrityksiä synnyttääkseen menestystarinoita, sillä merkittävä osa startupeista ei ole olemassa enää muutaman vuoden päästä. Osaaminen ja kontaktit, joita näissäkin startupeissa tosin syntyy, jäävät ihannetilanteessa hyödyntämään saman alan muita yrityksiä.

Yrityskiihdyttämöt (engl. accelerator) ovat ilmiönä vielä suhteellisen uusi. Ensimmäiset kiihdyttämöt syntyivät Yhdysvaltojen länsirannikolle 2005. Kiihdyttämöiden juuret ovat yrityshautomoissa (engl. incubator). Yhteneväisyyksiä moniin muihinkin alkuvaiheen yritysten kasvun edistämiseen tähtääviin toimijoihinkin on nähtävissä. Terminologian käyttö on myös päällekkäistä, mikä ei helpota ilmiön hahmottamista. Vuoden 2016 tietojen mukaan Suomessa toimii noin 20 yrityskiihdyttämöä[1].

Kiihdyttämöitä määritellään niiden tarjoaman ohjelman tai yrittäjyysekosysteemin rakentajan roolin kautta.  Ensin mainittu määritelmä painottuu ajallisesti rajattuun ohjelmaan, johon usein tiukalla seulalla valitaan suuresta hakijamäärästä potentiaalisimmat tiimit ja joka huipentuu sijoittajien kohtaamisiin. Usein startup luopuu pienestä prosenttiosuudesta omistusta kiihdyttämön hyväksi. Mentorointi ja vertaistuki ovat myös kiihdyttämöitä kuvaavia tekijöitä.

Toisaalta määrittelyä voidaan lähestyä ekosysteemin kautta. Kiihdyttämö saattaa yhteen startupit, sijoittajat, yrityspartnerit, julkisen sektorin toimijat ja mentorit paikallisesti ja kansainvälisesti, sekä on luomassa uusia yhteistyön malleja toimijoiden välille. Tästä kehityksestä hyötyvät muutkin yritykset kuin kiihdyttämön ohjelman läpikäyneet.

Kiihdyttämöt voidaan myös jaotella yleisiin ja tiettyyn sektoriin keskittyviin, jälkimmäisten ollessa kasvussa. Kiihdyttämöitä on syntynyt niin yksityisellä kuin julkisella rahoituksella, ja suurilla yrityksillä on järjestään tänä päivänä omia kiihdyttämöitä.

Entäpä sitten alussa esitetyt kysymykset? Kiihdyttämö tuo startupille uskottavuutta. Mitä tiukempi seula kiihdyttämöön on päästä ja mitä parempi sen maine, sitä todennäköisempää on, että kiihdyttämö avaa sijoittajien ovia ja rahahanoja. Startupille kiihdyttämö voi olla käänteentekevä uusien verkostojen, resurssien ja avautuvien yhteismahdollisuuksien muodossa. Myös kansainvälisesti. Osallistumisen oikea ajoitus aloittavan yrityksen kehityskaaressa sekä kiihdyttämön painopisteen ja kontaktien yhteensopivuus yrityksen tarpeisiin määrittävät kokemusta kiihdyttämöstä. Myös tiimin sitoutumisella ja motivaatiolla panostaa kiihdyttämöaikaan on merkitystä lopputulokseen. Puhdas sattumakin saattaa olla käänteentekevä.

Toisaalta kiihdyttämö ei ole startupille tae mistään, eikä pääsy kiihdyttämöön vielä ole taikasauvan heilautus kohti kasvu-uraa. Omalle yritykselle sopivan kiihdyttämön valintaan kannattaa panostaa. Myös ajoitus on keskeinen. Startup yrittäjät ovat kaikkea muuta kuin homogeeninen joukko; osalla heistä on jo takanaan aikaisempi onnistuminen tai epäonnistuminen yrittäjyydessä. Monelle keskeisiä verkostoja ovat siis myös omat, aikaisemmasta työelämästä tai yrityksistä tulleet verkostot. Kiihdyttämön hienous on, että se on polttopiste, jossa yrittäjät, yrittäjien aikaisemmat verkostot ja kiihdyttämön verkostot kohtaavat. Parhaimmillaan syntyy kasvutarinoita ja toimialat uudistuvat.

[1] Lahtinen et al. (2016). Startup yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat.