Siirry sisältöön
Vaatimukset opettajan osaamisen kehittämisestä – johdon näkemys

Kirjoittajat:

Julkaistu : 09.04.2019

Miten opettaja kokee vaatimukset osaamisen kehittämisestä? Mitä asiasta ajattelevat ammatillisen koulutuksen johtajat? Tämän kirjoituksen lähteenä ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöjohtajan ja prosessijohtajan sekä kolmen eri ammattioppilaitoksen rehtori-toimitusjohtajan, kehitysjohtajan ja pedagogisen johtajan ajatukset.

Opettajan pedagoginen osaaminen on tärkeää sekä ammattikorkeakoulussa että ammatillisessa oppilaitoksessa. Opettajat tuntuvat hakeutuvan aktiivisimmin substanssiosaamista kehittävään koulutukseen, kun taas pedagoginen kehittäminen jää taka-alalle. Joillakin opettajilla on vahva usko omaan pedagogiseen osaamiseensa. Toiset taas pelkäävät, että mahdolliset puutteet paljastuvat, jos he hakeutuvat pedagogiseen täydennyskoulutukseen. Yhtä kaikki, ellei opettaja itse osoita kehittävänsä pedagogista osaamistaan riittävästi, esimiehen tehtävänä on varmistaa opettajan pedagogisen osaamisen ajantasaisuus ja patistaa hänet kehittämään pedagogista osaamistaan.

Kehitettäviä pedagogisia osaamisia ovat muun muassa innovatiiviset uudet opetusmenetelmät, digitaalisten vaihtoehtojen hyödyntäminen ja yleensäkin opiskelijaa aktivoivat tehtävät. Tämä kaikki näkyy opiskelijan viihtymisessä opintojensa parissa ja sitä myöten myös oppilaitoksen tavoitteiden toteutumisessa.

Erilaiset opettajat

Oma ryhmänsä ovat opettajat, joilla on innostusta ja osaamista olla mukana kaikessa mahdollisessa toiminnassa, jota oppilaitos voi tarjota. Ongelmaksi muodostuvat tällöin liian täydet työaikasuunnitelmat, jotka eivät salli osallistumista lukuvuoden aikana mihinkään muuhun kuin hyvissä ajoin ennalta suunniteltuun tekemiseen. Tähän esimiesten olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota. Miksi tappaa innostus ja osaamisen laajentaminen? Miksi ei mieluummin tekisi mahdolliseksi nopeatkin mukaanlähdöt vaikkapa TKI-hankkeisiin?

Opettaja, joka käyttää hyvin erilaisia osaamisensa kehittämisen välineitä, on yleensä hyvin idearikas. Joissakin oppilaitoksissa on käytössä ideapankkeja, joihin opettajat voivat tuoda ideoitaan kehittämishankkeista. Näin oppilaitosten sisäisillä kehittämisyksiköillä on jatkuvasti hanke- ja projektiaihioita, joita työstää eteenpäin. Olennaista tässä ovat myös opettajien verkostot, jotka yleensä ovat laajahkot.

Yleensäkin työn sisältöihin kannattaa kiinnittää huomiota. Jos esimerkiksi opinnäytetöiden ohjaukset on jaettu tasapuolisesti kaikille opettajille, ei kenenkään osaaminen niiden ohjauksessa ehdi kehittyä syvälliseksi. Mitäpä jos esimiehet keskittäisivätkin opinnäytetöiden ohjaukset määrätyille henkilöille, jotka voisivat keskittyä siihen joidenkin vuosien ajan? Seuraavana vaiheena heidän urallaan olisi jotakin muuta.

Moni tutkintokoulutusten parissa työskentelevä opettaja on syventynyt oman alansa opetukseen eikä välttämättä ole kiinnostunut muunlaisesta työnsisällöstä. Tällöin fokuksessa on lähinnä kehittyminen omalla alalla. Tämä ei jatkossa ole mahdollista, vaan opettajien on ajan myötä sopeuduttava osaamisensa laajentamiseen yli yksikkö- ja osaamisalarajojen.

Koska ihmiset ovat erilaisia ja oppivat erilaisilla tavoilla, tarvitaan systemaattisia teemoitettuja ohjelmia, monimuotototeutuksia, monia osaamisen kehittämisen tapoja. Kehittynyt osaaminen toimii käytänteiden laadunvarmistajana. Valmentava työote ja valmentava opettajuus alkavat oppilaitoksissakin olla päivän motto.

Johto luo raamit

Valistunut johtaja sallii ja mahdollistaa maaperän erilaisille kokeiluille oppilaitoksessa – mahdollistava johtaminen ei ole ismi, vaan modernin oppilaitosjohtamisen käytännön työkalu. Virheet ovat korjattavissa, niitä ei pidä pelätä. Johtajan pitää kyetä haastamaan totuttuja toimintatapoja päivittäin. Hänen tulee myös kannustaa ja tukea opettajaa opiskelija-asiakkaiden kanssa toimimisessa – ei ainoastaan oppilaitosten seinien sisäpuolella, vaan myös työelämä- ja virtuaalikampuksilla.

Kokeilukulttuurien kehittyminen mahdollistaa yhä uusia osaamisen kehittämisen tapoja. Myös johtamisessa voidaan tehdä kokeiluja ja niistä voi oppia paljon. Osaamisen arviointi saattaa tulla opettajan iholle – hänhän arvioi opiskelijoidensa osaamista päivittäin. Siksipä johdon tulee perustella opettajien osaamisen arviointi ja se, miten se vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä oppilaitoksen menestymiseen. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja yhdessä sovittuihin etenemistapoihin auttaa oppilaitosta kehittymään.

Opiskelijan yksilöllisen opintopolun tukeminen ja ohjaaminen on noussut suurimmaksi haasteeksi varsinkin ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä johtuu jatkuvasta hausta; yli puolet opiskelijoista saattaa tulla oppilaitoksen asiakkaiksi tällä tavalla. Opettaja saattaa kokea tilanteen hyvinkin kuormittavana. Tämä vaatii johdolta suunnitelmallisuutta ja koulutusalojen välistä yhteistyötä.


Artikkelin kirjoittaja on Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Heli Bergström (TkT, KM, MBA). Artikkelin pohjana olleet OPEKE-hankkeen haastattelut toteuttivat Heli Bergström ja Marja Brandtberg. Haastattelujen litteroinnit teki Marja Brandtberg.