Siirry sisältöön

Kirjoittajat:

Julkaistu : 14.01.2019

Tarvitsevatko yritykset Facebook Live -videoita? Kyllä, jos tilastoja on uskominen. Niiden mukaan Facebookin live-videoita katsotaan kolme kertaa enemmän kuin ladattuja videoita ja kommentointi live-videoihin on kymmenen kertaa todennäköisempää. Lukuihin on hankala löytää luotettavaa lähdettä, mutta varmaa on, että live-videoilla saa enemmän näkyvyyttä.

Halusimme testata Virtuaaliluonto-projektissa, millainen merkitys livellä on markkinoinnissa. Virtuaaliluonto on Haaga-Helian, Lahden ammattikorkeakoulun, Karelia ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen yliopiston yhteinen hanke, jossa pilotoidaan digitaalisia ratkaisuja luontomatkailussa ja kootaan kokemuksien perusteella ohjeita matkailuyrittäjille. Livessä meitä kiinnosti sen interaktiivisuus ja katsojien sitouttaminen videoon.

Käytännön toteutus

 

Lähetyksiä tehtiin yhteensä kolme, joista ensimmäinen tehtiin heinäkuussa 2018. Tuolloin testasimme tekniikan toimintaa. Pätkisikö lähetys, kun se tehtäisiin keskellä Nuuksiota? Sujuvuuden vuoksi lähetys tehtiin yhdellä kameralla, tässä tapauksessa drone-lennokilla. Kuva soljui sujuvasti eteenpäin, eikä teknisiä ongelmia ilmennyt lähetyksen aikana. Ensimmäinen testi koettiin onnistuneeksi.

Syyskuussa tehty toinen lähetys kohtasi lähes pelkkiä vastoinkäymisiä. Huonon sään takia käsikirjoitusta piti muuttaa kolme tuntia ennen lähetystä, ja vasta jälkeenpäin meille selvisi, ettei kuva näkynyt Facebookissa oikein. Se näytti hidastetulta, ja juontajan ääni kuului robottimaisesti. Emme löytäneet selvää yksittäistä syytä ongelmaan.

Marraskuun lopussa tehty kolmas lähetys oli onnistunein. Tarkoitus oli testata, voiko Facebook Liveen lähettää useampaa kuvaa kerralla. Yhteysongelmien vuoksi emme uskaltaneet tehdä lähetystä kahdella kameralla, jotka molemmat kuvaisivat suoraa lähetystä, mutta Open Broadcaster Software (OBS) -ohjelman avulla pystyimme näyttämään offline-kuvaa liven päälle. OBS:ia käyttävät monet pelaajat, jotka striimaavat pelaamistaan verkkoon, ja sillä onnistuisi myös useamman kameran lähetys Facebookiin.

Toisen lähetyksen tavoin myös kolmannessa lähetyksessä oli juonto, jonka avulla pyrittiin aktivoimaan katsojia. Juonnot tehtiin eri tavalla: syyskuun lähetyksessä juontaja improvisoi puheensa, kun taas marraskuun juonto oli käsikirjoitettu. Jos teknologia ei olisi pettänyt, juontojen vaikutus kommentointiin olisi ollut mielenkiintoinen vertailukohde.

Parhaimmillaan helppoa, halpaa ja tehokasta

 

Kaikki lähetykset tehtiin Outdoors Finlandin Facebook-sivulle, jolla on yli 9700 seuraajaa. Määrään nähden emme onnistuneet aktivoimaan yleisöä tavoitteiden mukaisesti. Lähetykset tavoittivat noin 800–1900 katsojaa, ja eniten katseluaikaa kertyi syyskuussa tehdylle videolle. Tämä selittyy sillä, että lähetys toimi kurssitehtävänä osalle Haaga-Helian opiskelijoista. Tästä syystä syyskuun video sai myös eniten katsojia lähetyksen aikana heikosta teknisestä laadusta huolimatta.

Vaikka tavoitteisiin ei päästy, saimme liven tekemisestä arvokasta kokemusta. Lähetyksen tekeminen itsessään on helppoa. Siihen tarvitsee vain kameran, kuten älypuhelimen, joka lähettää kuvaa suoraan Facebookiin. Jotta liveä voi hyödyntää markkinoinnissa, vaatii se kuitenkin suunnittelua. Yleinen vinkki on se, että vaikka liveä voi tehdä halvalla budjetilla, sen ei saa antaa näkyä.

Haasteitakin on. Pienen yrityksen on vaikea löytää yleisöä, jos oman Facebook-sivun seuraajamäärä on pieni. Yhdellä kameralla kuvattu live-lähetys voi käydä puuduttavaksi, ja heikoilla yhteysalueilla lähetys voi pätkiä tai katkeilla merkittävästi. Jotta ongelmilta vältyttäisiin, kannattaa liveä testata etukäteen, ja puuduttavuutta voi ehkäistä hyvällä käsikirjoituksella sekä lähetyksen lyhyellä kestolla.

Kannattaa siis ottaa live haltuun. Sen avulla saa todistetusti enemmän näkyvyyttä, ja se auttaa lähestymään asiakkaita. Facebook ei ole ainoa alusta, vaan liveä voi hyödyntää esimerkiksi Youtubessa tai Instagramissa. Liven osuus verkon videotarjonnasta kasvaa koko ajan, joten yrityksen on hyvä olla muutoksessa mukana.


Kirjoittaja Elle Nurmi toimii Haaga-Helia ammattikorkeakoulun harjoittelijana Virtuaaliluonto-projektissa.