Julkaistu : 15.05.2017

Maaliskuun lopulla opintojen aikaisia työn opinnollistamisen malleja kehittävän Verkkovirta-hankkeen joukko aktiivisia toimijoita – amk-esimiehiä, lehtoreita ja yliopettajia – kokoontui työpajaseminaariin Haaga-Heliaan. Tarkoituksena oli vauhdittaa ja juurruttaa työn opinnollistamisen eteneminen hankkeen osatoimijoiden korkeakouluissa. Hanketta on jäljellä vielä yhdeksän kuukautta, joten oli paikallaan tiirailla saavutuksia sekä valaista niitä opinnollistamisen kehittämisen katveita, joihin voimme vielä yhdessä vaikuttaa.

Työpajassa oli kiinnostavaa muun muassa hankkeen kehittämisen paikkojen tunnistaminen ja tunnustaminen Disney-menetelmällä. Siinä työpajalaiset jakautuivat ryhmiin ja olivat vuorollaan Utopisteja, Realisteja ja Kriitikoita. Näiden ”hahmojen” silmillä osallistujat pohtivat ja ideoivat korkeakoulukentän opinnollistamisen kehittymisen mahdollisuuksia Verkkovirta-hankkeessa. Purtavana olivat seuraavat tulevaisuuden visiot:

•    Utopistit: Verkkovirta-hanke on onnistunut yli odotusten hankkeen päättyessä joulukuussa 2017, miksi?
•    Realistit: Mitä Verkkovirta-hankkeen päättyessä joulukuussa 2017 saavutettiin?
•    Kriitikot: Mitä Verkkovirta-hankkeessa jäi saavuttamatta, miksi?

Utopistit ennustavat, että hankkeen päättyessä korkeakoulujen pedagoginen henkilöstö on jakanut yhteisen ymmärryksen työn opinnollistamisesta. Lisäksi keskijohdon tuki on mahdollistanut osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pedagogiikan kehittymisen korkeakoulussa. Uusien toimintatapojen myötä vanhat opetuskäytännöt – kuten luokkatilaopetus – eivät enää kuormita tunteina: korkeakoulu on siirtymässä tenttikäytännöistä näyttöpäiviin. Lisäksi digitaalisia ratkaisuja on osattu hyödyntää opinnollistamisessa.

Realistien arvion mukaan yhteisen käsitteistön ja toimivan viestinnän ansiosta kaikki toimijat ovat ymmärtäneet ja sisäistäneet opinnollistamisen käsitteen. Myös pedagoginen johto on sitoutunut työn opinnollistamisen edistämiseen. Opinnollistaminen näkyy opetussuunnitelmassa (OPS), opintojaksokuvauksissa ja toimintasuunnitelmissa. Vertaisoppiminen opettaja-opiskelija-tasolla on kantanut hedelmää osaamisen näytöissä. Korkeakouluihin on perustettu opintokoordinaattorin toimia ja opinto-ohjaajien työnkuvia on kehitetty opinnollistamisen ohjaamisen suuntaan. Myös sidosryhmätoiminta järjestöjen ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n kanssa on ollut tiivistä.

Kriitikot uskovat, että hankkeen päätyttyä pedagogit eivät ole ymmärtäneet opinnollistamista, eivätkä ole sitoutuneet siihen. Pedagoginen keskustelu on jatkanut resurssikeskeistä linjaansa, minkä seurauksena opettajat eivät ole kyenneet ”myymään” opinnollistamisen ideaa työelämälle. Pilotit ovat kuihtuneet ja kehitetyt työkalut ovat nopeasti unohtuneet arkisessa aherruksessa. Teoriaopinnot ovat pysyneet omissa siiloissaan, riittävän kaukana työssä oppimisen ideasta. Koulun asema ainoana oppimisen instituutiona ei ole horjunut.

Kaikki ryhmät – Utopistit, Realistit ja Kriitikot – nostivat harjoitteessa esille opettajien jaetun ymmärryksen opinnollistamisesta, keskijohdon tuen kehittämisen, rakenteiden ja työmenetelmien päivittämisen, opettajan työn resursoinnin ideologian muuttamisen ja yhteistyön alueen muiden toimijoiden kanssa. Nämä tekijät ovatkin avaintekijöitä minkä tahansa uudistuksen tai uuden asian läpiviennissä korkeakoulussa.

Kuulkaamme siis Kriitikoita, jotka nostavat esille vielä katveeseen jääneet kehittämisenpaikat, mutta omatkaamme Utopistien ja Realistien uskon muokata korkeakouluoppimista ja opiskelua osaamispainotteiseksi!

Linkkivinkit:

Amk-verkkovirta 2017. Disney-menetelmällä Vertaisarvioinnista eteenpäin: työn opinnollistaminen tulevaisuudessa – yhteistoiminnallinen työskentely.

Jeronen, E. 2013. Disney-menetelmän esittely.

Kirjoittaja on Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Kimmo Mäki.