Julkaistu : 16.03.2017

Annica Isacsson

Euroopan komissio on määritellyt opiskelijan avaintaidoiksi luku- ja kirjoitustaidon, äidinkielen ja vieraiden kielten taidon, digitaaliset taidot sekä matematiikan ja luonnontieteiden perusosaamisen. Näiden taitojen lisäksi avaintaitoihin sisällytetään laaja-alaisempia taitoja kuten oppimistaidot, sosiaaliset ja kansalaistaidot, aloitekyky ja yrittäjyys, kulttuuritietoisuus sekä luovuus. Avaintaidot ovat läheisesti sidoksissa toinen toisiinsa ja monet niistä tukevat toisiaan. (EK 2005.)

Avaintaidoissa on myös tunnistettavissa keskeisiä läpileikkaavia teemoja. Näitä ovat kriittinen ajattelu, luovuus, aloitteellisuus, ongelmanratkaisu-, riskinarviointi-, päätöksenteko- ja tunteiden rakentava hallintakyky (EK 2005). Läpileikkaavat taidot ovat ns. transversaaleja taitoja, jotka ovat yhä enemmän keskiössä muun muassa työtekijöiden rekrytoinnissa (Rodkin & Levy 2015).

Tutkimme 3AMK:n Wihuri rahaston OTTO-hankkeessa (Transversaalien Taitojen Opettaminen ja Oppiminen) Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian voimin transversaalisia taitoja ja niiden ilmentymistä korkeakoulukontekstissa. Olemme hankkeessa jakaneet transversaaliset taidot kolmeen luokkaan: A) luonteen taidot; motivaatio, itsesäätely, sinnikkyys, uteliaisuus, toiveikkuus, luovuus, innokkuus ja periksiantamattomuus B) ajattelun taidot; kriittinen ajattelu, analyyttinen ajattelu, systeemiajattelu, tiedonhankinta, tiedonhallintataidot ja luova ongelmaratkaisukyky C) tunne-, yhteistyö ja vuorovaikutustaidot (Heckman, J. & Kautz, T. 2012).

Olemme erityisesti kiinnostuneita siitä, miten transversaalista osaamista voidaan edistää korkeakouluissa opintojen aikana. Väitämme, että transversaaliset taidot ovat tulevaisuudessa tärkeitä niin opinnoissa kuin silloin, kun toimitaan projekteissa, erilaisissa ryhmissä sekä ympäristöissä.

Pohdimme myös, voisimmeko puhua transversaalisten taitojen sijaan siirtymätaidoista. Siirtymätaidot kuitenkin liitetään usein vain uravalmennukseen, ja projektiryhmässä pohdimme taitokysymystä laajasti; emme pelkästään uravalmennusnäkökulmasta. Tästä syystä pidämme ainakin toistaiseksi kiinni termistä transversaaliset taidot. (kts. esim. ET ja 2015 raportti Skills for Social Progress).

Keräsimme aineistoa monimuotoisesti kolmesta osallistuvasta ammattikorkeakoulusta. Olen itse kerännyt Haaga-Heliassa aineistoa transversaalisiin taitoihin liittyen kolmelta ryhmältä, joihin kuuluu: (1) monikulttuurisen englanninkielisen liiketalouden koulutusohjelman toisen vuoden opiskelijoiden ryhmä (n=16), (2) vierailevien eteläkorealaisten insinööriopiskelijoiden ryhmä (n=9) sekä (3) opettajaopiskelijoiden neljä ryhmää (n=20).

Aineiston keruu oli kolmiportainen: Ensimmäisessä vaiheessa keskustelimme avoimesti tulevaisuuden taidoista. Toisessa vaiheessa näytin ryhmälle transversaalisten taitojen määrittelymme ja kolmannessa vaiheessa opiskelijat arvioivat lomakkeella omia taitojaan sekä kertovat, miten näitä taitoja on edistetty opintojen aikana.

Alustavista tuloksista on selvinnyt, että Haaga-Heliassa haastattelemani opiskelijat pitävät transversaalisista taidoista erityisen tärkeänä tunne-, yhteistyö, ja vuorovaikutustaitoja. Luonteen taidoista itsesäätelyn taito koettiin tärkeäksi, mutta periksiantamattomuutta ei niinkään. Pikemminkin päinvastoin. Ajattelun taitoja pitäisi kehittää, mutta miten?

Aineiston keruu jatkuu. Analysoimme myöhemmin keväällä kaikista korkeakouluista kerättyä aineistoa ja peilaamme aineistoa suhteessa OTTO-hankkeen tutkimuskysymyksiin ja määritelmiin. Esittelen lisää aineiston alustavia tuloksia tulevassa e-Signals blogikirjoituksessani.

OTTO-hanke kohdistuu korkeakouluopiskelijoiden eri tutkintojen ja toimialojen ylittävien työelämä-ja työllistymistaitojen, nk. transversaalien taitojen tutkimiseen, arviointiin ja kehittämiseen.

Kirjoittaja on hankkeen projektipäällikkö Annica Isacsson.

Lähteet

EK 2005. Ehdotus Euroopan parlamentin ja Neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista. KOM/2005/0548 lopulla. COD 2005/0221.

Heckman, J. & Kautz, T. 2012. Hard evidence on soft skills. Labour Economics 10, 451-464.

Rodin, J. & Levy, F. 2015. Recruiting Preferred Skills. Blooomberg Business, April 13-19, 43.
ET ja 2015 raportti. Skills for Social Progress.