Siirry sisältöön
Viestijänä avaan ovia ja ikkunoita omaan organisaatiooni – ja ylitän rajoja

Pääsin vähän aikaa sitten puhumaan opiskelijaryhmälle viestinnän suunnittelusta. Puhuin siitä, mitä olisi itsekin ollut hyödyllistä tietää silloin, kun aloitin alalla.

Julkaistu : 20.12.2016

Kun minulta kysytään, mitä teen työkseni, joudun hetken miettimään. Olen työskennellyt nykyisessä organisaatiossani yli kymmenen vuotta ja viestintäalallakin 15 vuotta.

Se on hurjan pitkä aika alalla, johon työelämän ja maailman muutokset vaikuttavat joka päivä. Kymmenen vuotta sitten tehtävänkuva oli lyhyt, mutta monipuolinen: sisäinen tiedottaminen, verkkosivut, painotuotteet ja lehdistöyhteydet.

Viestijän työn nykyistä moninaisuutta kuvaa hyvin seminaari, johon menin työtehtäviin. Kahden tunnin seminaariosallistumiseni aikana kirjoitin juttua, otin valokuvia kameralla ja puhelimella sekä twiittasin.

Itse seminaari oli englanniksi ja tanskaksi, jota ymmärsin auttavasti ruotsin kielen taitojen pohjalta. Jälkikäteen nauratti, ja ihan hyviä sisältöjä sain eri kanaviin kielimuurista huolimatta.
Mitä viestintä on?

Viestintä ei ole enää pitkään aikaan ollut yksisuuntaista tiedottamista, jossa on lähettäjä, viesti ja vastaanottaja. Toimin tiedottajan nimikkeellä, mutta edellä kuvaamiani varsinaisia juttukeikkoja työstäni on kuitenkin vain murto-osa.

Sosiaalinen media, viestinnän suunnittelu, hankeviestintä ja erilaiset uudistusprojektit ovat suurin osa työtäni.

Haaga-Helian missio on Avaa ovet työelämään. Me tuemme nuoria matkalla työelämään, ja pidämme ovet auki myös työelämälle. Teemme yhteistyötä erilaisten organisaatioiden kanssa monissa projekteissa ja tutkimushankkeissa.

Opiskelijamme ovat mukana useiden tapahtumien, kuten Slushin tai Nordic Business Forumin, järjestämisessä. Kun valmistut, ovet eivät sulkeudu. Osaamista voi tulla täydentämään myöhemminkin. Viestijänä olen mukana kaikessa tässä.

Viestintä on vaativaa: Se vaatii joustavuutta, suurten kokonaisuuksien hahmottamista, innokkuutta uuden oppimiseen ja kehittämiseen, ihmisten ymmärtämistä. Puhumattakaan valmiuksista käyttää erilaisia ohjelmistoja, alustoja, työvälineitä ja kieliä.

Työn moninaisuuden ja vaihtelevuuden vuoksi välillä täytyy pohtia itsekin, mitä oikein teenkään? Itselleni tiivistän tehtäväni näin: Viestijänä avaan ovia ja ikkunoita omaan organisaatiooni.

Viestintä on vaativaa: Se vaatii joustavuutta, suurten kokonaisuuksien hahmottamista, innokkuutta uuden oppimiseen ja kehittämiseen, ihmisten ymmärtämistä. Puhumattakaan valmiuksista käyttää erilaisia ohjelmistoja, alustoja, työvälineitä ja kieliä.

Joka päivä ja jokaisessa tapaamisessa opin uutta. Joka päivä haastan itseäni ymmärtämään ja osaamaan enemmän.

Viestintäsuunnitelman oltava organisaationsa näköinen

Pääsin vähän aikaa sitten puhumaan opiskelijaryhmälle viestinnän suunnittelusta. Joku voisi ajatella, että helppoa: Näytät yhden suunnitelman, jossa ovat listattuna tavoitteet, kohderyhmät, kanavat, viestit, aikataulut ja mittarit. Kehotat kaikkia sitten kopioimaan tuon pohjan. Ehkä olet itsekin kopioinut pohjan jostain netistä.

Minä puhuin kuitenkin myös ihmisistä. Siitä, millaisiin ryhmiin ihmisiä voidaan karkeasti jaotella, ja miten kukin ihmistyyppi voi reagoida. Millaista tietoa kukin tyyppi tarvitsee tai kaipaa päätöksentekoon. Puhuin siitä, mitä olisi itsekin ollut hyödyllistä tietää silloin, kun aloitin alalla.

Eniten olisin hyötynyt tiedosta, että ihmiset reagoivat muutoksiin hyvin eri tavalla. Viestijänä olet mukana viemässä läpi erilaisia organisaation tai toiminnan muutoksia.

Kerrot negatiivisista asioista, mutta vaikeatkaan reaktiot eivät ole sinun syytäsi. Toisaalta viestijänä saat hehkuttaa onnistumisia, viedä eteenpäin oman organisaation osaamisen ilosanomaa, tsempata muita innostukseen, jakaa hyviä uutisia maailmalle. Tehdä ehkä jonkun päivästä vähän paremman.

Viestintä yhdistää organisaation eri toimintoja

Viestijänä yhdistät organisaation eri toimintoja. Itse teen yhteistyötä markkinoinnin, verkkoviestinnän, johdon, tutkijoiden, opettajien, henkilöstöpalveluiden, opiskelijoiden, ihan kaikkien kanssa. Viestijänä ylität myös rajoja. Puhuinkin opiskelijoille paljon sellaista, mitä olen oppinut omissa Some Pro myynnin ammattiopinnoissani viimeisen vuoden aikana.

Lähdin syventymään myyntiin ja markkinointiin sosiaalisessa mediassa, koska myyntiä ja markkinointiahan viestintä varsinkin sosiaalisessa mediassa on. Tuottamillani tai jakamillani sisällöillä myyn joka päivä omaa organisaatiotani, sen palveluja, henkilöstön ja opiskelijoiden osaamista.

Onko organisaatiotasi edes olemassa ilman viestintää? Kaatuuko metsässä puu, jos kukaan ei ole sitä kuulemassa?

Kun teidän organisaatioonne ollaan palkkaamassa viestinnän tekijää, mieti, onko organisaatiotasi edes olemassa ilman viestintää? Kaatuuko metsässä puu, jos kukaan ei ole sitä kuulemassa? Tänä päivänä osuvin nimike kaikille viestinnän tekijöille on viestinnän asiantuntija tai viestinnän suunnittelija. Unohtakaa assistentit tai koordinaattorit.

Hikeä pukkaa myös, kun yhteen toimeen etsitään osaajaa, joka taitaa viestinnän, markkinoinnin ja digipalvelut. Kukin näistä osa-alueista kun vaatii valtavasti osaamista, koulutusta ja erityisesti sitä työaikaa.

Minä muuten puhuin viestinnän suunnittelusta restonomiopiskelijoillemme. Viestintä ei todellakaan ole taito, jota tarvitsevat vain viestinnän ammattilaiset. Viestintä kuuluu kaikille. Varsinkin sosiaalisen median viestintätaidoista hyötyy jokainen yrittäjä, myyjä tai johtaja.

Usein puhutaan siitä, että viestintää ei osata arvostaa. Omassa organisaatiossani asia on onneksi päinvastoin. Olen iloinen siitä, että viestinnän merkitys on ymmärretty Haaga-Helian opetussuunnitelmissa.

Meiltä työelämään siirtyy koko ajan eri alojen osaajia, joiden opintoihin kuuluvat viestintätaidot. Ja jotka varmasti osaavat arvostaa viestinnän ammattilaisia.

Kirjoittaja Sanna Leporanta on Haaga-Helian tiedottaja.

Blogiteksti on alunperin julkaistu Viesti ry:n verkkosivuston Viesti bloggaa -osiossa: http://www.viesti.fi/viestijana-avaan-ovia-ikkunoita-omaan-organisaatiooni-ylitan-rajoja/.