“Mehän voitais koska tahansa vaihtaa toinen toistemme opetuksia”, tervehdin Metropolian opettajakollegaani Arjaa hänen ilmaannuttuaan Haaga-Helian Pasilan tapahtumatorille keväällä 2018.

“Niin varmaan”, Arja vastasi hymyillen asiaa sen enemmän miettimättä.

Olin ollut muutama viikkoa aiemmin työkiertoon liittyvässä työpajassa, jossa ideoitiin erilaisia työkierron malleja. Tästä kokemuksesta inspiroituneena en epäröinyt ehdottaa ideaani Arjalle.

Haaga-Heliassa, Laureassa ja Metropoliassa eli 3AMK-korkeakouluissa työkierto on strategialähtöistä ja tavoitteisiin suuntaavaa osaamisen kehittämistä ja jakamista yhteisesti sovituilla pelisäännöillä, joustavasti ja kevyellä hallinnoinnilla, win-win-mallilla (Koskela, Starck, Lotti & Revonmaa 2018).

Koskelan ym. (2018) mukaan työkierrosta arvioidaan koituvan hyötyjä niin organisaation kuin yksilöiden näkökulmasta. Yli kuukauden kestävällä vierailulla toiseen ammattikorkeakouluun toteutuvat perusteellinen benchmarking-prosessi, osaamisen jakaminen sekä keskinäinen verkostoituminen ja yhteistyön vahvistuminen. Yksilönäkökulmasta osaaminen kehittyy työssä oppien uudessa ympäristössä.  Vertaisverkosto oman tutun työympäristön ulkopuolella on hedelmällinen ympäristö uusille ideoille. Työkierto voi tuoda lisäintoa omaan työhön. Parhaassa tapauksessa vastaanottavan organisaation osaaja- ja kehitystarve ja hakijoiden osaamisprofiilit ovat linjassa ja kohtaavat. (Koskela ym. 2018.)

Työkiertomme käynnistyi syksyllä 2018. Kolmen kuukauden työkierron perusteella benchmarkkauksen ilmeiset hyödyt, kuten keskinäinen verkostoituminen ja yhteistyön vahvistuminen, toteutuivat monin tavoin. Arja esiintyi ensimmäisessä yhteisessä yksikkökokouksessa lennokkaasti ja ihastutti Haaga-Helian opettajayleisön. Heti tauolla kaksi opettajaa tuli kysymään työkierron mahdollisuuksista. Minutkin toivotettiin nopeasti tervetulleeksi, ja monet opettajista olivat kiinnostuneita työkiertoprosessin etenemisestä. Tässä vaiheessa työkierrossa oli vasta ensimmäiset opetukset aluillaan.

Olimme perustaneet yhteisen tallennustilan opetusmateriaalien jakamiseksi jo noin kolme kuukautta ennen ensimmäisen periodin alkua. Halusimme tällä lievittää uuden aineen opettamisen alussa esiintyvää stressiä. Samalla järjestelimme opetustamme selkeämmäksi ja mietimme uusiakin toteutusvaihtoehtoja. Teimme jopa tuntikohtaisia päiväkirjoja. Pyrimme pitämään kurssien aloituspalaverit tutustuen samalla uusiin kollegoihin hyvissä ajoin.

Joustavat käytännöt toteutuivat molempiin suuntiin. Meille molemmille tarjoutui työtilaisuus ulkomaille ulottuvassa hanketoiminnassa, jolloin toinen osapuoli pystyi lukujärjestyksen salliessa tekemään molemmat opetustehtävät yhden viikon ajan. Kirjoitin päiväkirjaani huhtikuun alussa:

“Olin huipputuulella ajaessani Myyrmäestä Malmille. Arja oli prepannut minua syventävän kurssinsa saloihin ennen lähtöään Vietnamin-projektiin, ja olin saanut aikaan mielenkiintoisen kolmetuntisen päiväopiskelijoille. Oma ymmärrys aiheesta meni harppauksia eteenpäin. Olihan toisaalta raskasta mennä pitkän päivän jälkeen vielä vetämään peruskurssin iltaa Malmille. Kuitenkin hauskaa tulisi taas olemaan, aika menisi nopeasti niin kuin toissa päivänä.”

Työkierrolle asetetut tavoitteet ovat kokemukseni mukaan toteutuneet erinomaisesti. Työpaikoillamme monet kollegamme ovat oivaltaneet työkierron yhtenä ammatillisena kehittymiskeinona. Joustavamman opetusresurssien käytön ansiosta eri ammattikorkeakoulujen välillä pystytään jatkossa kohdistamaan enemmän resursseja hanke- ja TKI-toimintaan. Samalla henkilökunta motivoituu ja voi paremmin työtehtävissään.

Lähde:
Koskela, S., Starck S., Lotti, H., Ravonmaa, M. 2018. Ehdotuksia työkierto käytänteisiin. Diashow.
Luettavissa: https://intra.haaga-helia.fi/haku/Pages/results.aspx?k=3amk

Arja Ristola (Metropolia ammattikorkeakoulu) ja Timo Rima (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu)